Hietalahdenranta sijoituskohteena

Kiinteistösijoittaja HGR PP Oy:lle on myönnetty suunnitteluvaraus Hietalahdenrantaan. Alustavan suunnitelman mukaan paikalla sijaitseva ravintolan ja huoltoaseman yhdistävä rakennus korvataan 7-kerroksisella toimistorakennuksella. Uutta katulinjaa ja siltaa kaavaillaan vanhan satamaradan paikalle, ja torin alle suunnitellaan pysäköintilaitosta. Rantaympäristö, vierasvenesatama ja perinnelaivojen sekä telakan hinaajien laituritilat ovat vaarassa.

Helsingin Sanomien uutinen ”Hietalahdenrantaan suunnitteilla iso muutos”1
yllätti lukijat. Uutisessa kaupunkiympäristön toimialan apulaispormestari
Anni Sinnemäki toteaa, että tavoitteena on ”kehittää ympäristöä viihtyisämmäksi”. Suunnitelmaa oli vuoden verran valmisteltu kiinteistö- ja sijoitusyhtiö
HGR Property Partners Oy:n kanssa. HGR:n hakemuksessa ehdotetaan
rannan huoltoasema-ravintolan paikalle 7-kerroksista toimistorakennusta,
ja vierasvenesataman poikki tulisi vanhaa satamaratalinjaa noudatteleva
uusi katulinjaus.

Varaus on voimassa 31.12.2022 asti2, ja kaupungin asettamien
ehtojen mukaan se sisältää noin 15 000–20 000 kerrosneliötä uutta
rakennusoikeutta sekä Hietalahdentorin alle rakennettavan maanalaisen
pysäköintilaitoksen.3 Torin 200 pysäköintipaikkaa poistettaisiin. Asia oli
esillä kaupunkiympäristölautakunnassa sekä kaupunginhallituksen elinkeinojaostossa 11.5.2020 ja se sai myönteisen päätöksen kokoukseen
jätetyistä vastustavista kannanotoista huolimatta.4


Suunnitteluvaraus kattaa alueen, jonka ominaispiirteet periytyvät 1800-luvulta. Hietalahden tori ja sen länsipuolelle sijoittuva pieni satamaallas sisältyivät jo J. A. Ehrenströmin alkuperäisiin Helsingin asemakaavasuunnitelmiin vuosilta 1812–17. Bulevardin puistokatu oli Ehrenströmin suunnitelmassa läntisen esikaupungin pääväylä ja Esplanadin akselin lounaaseen suuntautuva jatke. Kokonaisuus oli Ehrenströmin asemakaavan itä-länsisuuntainen pääaihe, joka yhdisti Kauppatorin satama-alueen Hietalahteen. Satamaradan rakentaminen 1894 lisäsi Bulevardin päätteen sommitelmaan laiturirakenteen sekä kääntösillan. Tässä vaiheessa Hietalahden allas oli saavuttanut jo lähestulkoon nykyisen muotonsa.

Bulevardin puistokatu ja Hietalahden tori ovat osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä.5 Muutoshankkeen näkyvin rakentaminen on sijoitettu RKY-alueen ulkopuolelle, mutta on selvää, että suunnitelman vaikutukset Bulevardin katutilaan ja Hietalahden torin näkymälinjoihin ovat dramaattiset. Mikäli Hietalahdenrannan katulinja aiotaan suoristaa ja toteuttaa suunnitelman mukaisesti Hietalahdenaltaan
länsipuolelta, se edellyttää mittavaa siltarakennelmaa. Kaupunkikuvallinen vertailukohta löytyy Eerikinkadun päästä: Hietalahden torin suunnasta länteen avautuvan ja satamanosturien rytmittämän maiseman kiintopisteen muodostaisikin jatkossa nelikaistainen maantiesilta.

Helsingin merellisen strategian 2030 mukaan kantakaupungin eteläistä rantareittiä ja -alueita kehitetään yhtenäiseksi kokonaisuudeksi virkistyskäyttöön.6 Kaivopuistosta länteen ulottuva suosittu rantareitti jatkuu Punavuoresta Ruoholahteen ja Lapinlahteen. Punavuoren rantaa ei voi rakentaa lisää tuhoamatta tätä reittiä, jolla useat rantaravintolat ja
laivat sijaitsevat. Korkea toimistorakennus ja uusi tielinjaus siltoineen sulkisi rannan Hietalahden satama-altaan kohdalta, lisäisi liikennettä ja aiheuttaisi taloudellista haittaa. Kaupunkilaisten sijaan hyöty siirtyisi varaajalle. Rannan lisärakentaminen ja uusi katu merkitsevät meren täyttämistä ja laiturialueiden kaventumista. Tämä vaarantaa vierasvenesataman ja perinnelaivojen sekä telakan hinaajien toimintaa.

Helsingin strategiat ja todellisuus eivät siis kohtaa. Tämä on seurausta siitä, että suunnittelu on muuttunut sijoittajavetoiseksi, ja kilpailuttaminen ja kaupunkilaiset ohitetaan. Satamalta ja teollisuudelta vapautuvia rantoja täytetään ylitehokkaalla rakentamisella. Entinen suunnitteluperiaate keventää rakentamista rantaa kohden on unohdettu.

Kaupungin mukaan ”suunnittelun vuorovaikutusta on tarkoitus kehittää monivaiheisemmaksi”7. Helsinki avasikin kuukaudeksi kerrokantasi.fisivuston, joka täyttyi nopeasti noin tuhannella kommentilla. Suurin osa vastusti rantaan ehdotettua toimistorakennusta, vierassataman lopettamista ja uutta katulinjausta.8 Kannanotoista näkyy turhautuminen näennäisen vaikuttamisen uusiin keksintöihin ja kaupunginosien eriarvoisuuden lisäämiseen. Nettikommentit eivät kuitenkaan velvoita kaupunkia, eikä niillä ole painoarvoa suunnitteluprosessissa.

Varauspäätöksen jälkeen Punavuoriseura ry ja Eteläiset kaupunginosat ry päättivät hakea ELY-keskukselta huoltoasema-ravintolalle rakennussuojelua.9 Tavoitteena on säilyttää nykyinen kaupunkilaisia ja yrityksiä hyvin palveleva rakennus ja sen ympäristö.10 Rantaa tulisikin kehittää ympäristöä kunnioittaen lisäämällä vierasvenesataman sekä perinnelaivojen palveluja.

Kaupunkiympäristön toimialan toimintasuunnitelmassa vuosille 2021–2024 Hietalahden kehittämistä perustellaan ”liikekeskustan laajentumisella”, ja uusi katu meren yli on ”merellisten kaupunkireittien kehittämistä”11. Pentti Polvisen ja yhdysvaltalaisen Wilbur Smithin liikennetutkimuksessa vuodelta 1968 Helsinkiin vedettiin surutta moottoriteitä rantojen ja meren päälle.12 Hietalahdenrannan suunnitelma toteuttaisi käytännössä SmithPolvisen moottoritiesuunnitelmaa – yli puoli vuosisataa sen hylkäämisen jälkeen. Ehdotusta ei otettu käsittelyyn sen suuren vastustuksen vuoksi, ja 1960-luvun amerikkalainen käsitys maailman toimivimmasta kaupungista sai väistyä kaupunkitilan laadun ja suojelun tieltä. Tätä päätöstä ei myöhemmin kaduttu.

VIITTEET
1 Salomaa, Marja. Hietalahdenrantaan suunnitellaan isoa muutosta: torin alle luola, rantaan
suuri toimistotalo. Jos hanke toteutuu, liikennejärjestelyt Hietalahden torin tuntumassa
muuttuisivat merkittävällä tavalla. Helsingin Sanomat 27.3.2020.
2 Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristölautakunta, pöytäkirja 11/2020, asia 7, 7.4.2020.
3 Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala, maaomaisuuden kehittäminen ja tontit. Hietalahden erityiset varausehdot, 20.3.2020.
4 Helsingin kaupunki, kaupunginhallituksen elinkeinojaosto, pöytäkirja 3/2020, asia 2, 11.5.2020.
5 Esplanadi – Bulevardi. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto 2009.
6 Helsingin merellinen strategia 2030. Helsinki: Helsingin kaupunginkanslia, elinkeinoosasto 2019.
7 Helsingin kaupunki, kaupunginhallituksen elinkeinojaosto, pöytäkirja 3/3030, asia 2, 11.5.2020.
8 Hietalahdenrannan kehittämisvaraus – mitä suunnittelussa tulisi ottaa huomioon?https://kerrokantasi.hel.fi/hietalahdenranta.
9 Punavuoriseura ry:n ja Eteläiset kaupunginosat ry:n rakennussuojeluhakemus Uudenmaan ELY-keskukselle 17.9.2020. Vuonna 2000 valmistunut rakennus on taiteilijaprofessori Juha Ilosen suunnittelema ja se perustuu arkkitehtuurikilpailun voittoon vuodelta 1997.
10 Myös Pro Hietalahti ry on perustettu turvaamaan alueen kehittäminen sen arvot huomioiden. Ks. www.prohietalahti.fi
11 Ks. myös Kaupunkiympäristön toimialan toimintasuunnitelma ja tulosbudjetti 2021. Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristölautakunta, pöytäkirja 38/2020, asia 5, 15.12.2020.
12 Wilbur Smith & Assosiates, Insinööritoimisto Pentti Polvinen 1968. Helsingin kaupunkiseudun liikennetutkimus. Helsinki: Helsingin kaupunki; Murole, Pentti. Liikenneverkko kaupunkikuvan muokkaajana. Ilonen, Juha (toim.) 2017. Kaupungin piirteet. Helsinki: Stiftelsen Pro Helsingfors, 146–147.

Artikkeli on julkaistu alun perin pamfletissa Kenen kaupunki? Helsingin kaupunkisuunnittelu ja kulttuuriympäristö törmäyskurssilla. Toim. Harri Hautajärvi, Juhana Heikonen, Petteri Kummala ja Timo Tuomi. Docomomo Suomi Finland ry, ICOMOSin, Suomen osasto ry, Rakennustaiteen Seura ry ja Rakennusperintö-SAFA 2021.

Pamfletti on nyt saatavissa myös painettuna versiona. Sitä myy ainakin Tiedekirja ja Arkkitehtuurimuseon museokauppa, joka museon ollessa suljettuna palvelee osoitteessa shop(at)mfa.fi.

Hietalahden suunnitteluideat eivät kunnioita alueen historiaa

Helsingin kaupunki on varannut kiinteistösijoitusyhtiölle suunnitteluvarauksen Hietalahden alueen kehittämiseksi. Kehittämisvarauksessa edellytetään, että yhtiö julkaisee kolme erilaista ideasuunnitelmaa Hietalahden kehittämiseksi. Ideasuunnitelmat on nyt julkaistu. Suunnitelmissa järkyttävintä on Hietalahden kulttuurihistoriallisen maiseman tuhoaminen.

Hietalahdenallas täytettäisiin ja muutettaisiin kanavaksi tai poistettaisiin kokonaan. Altaan nimikin on vaihdettu suunnitelmissa Hietalahden kanavaksi,  sama kuin kolera-altaasta tehtäisiin kolerakanava. Hietalahden allas on 1800-luvulta asti säilynyt nykyisessä mallissaan ja on osa Ehrenströmin kaavaa. Kaavan ideana on ollut, että Etelä-Helsingin halkova Esplanadi-Bulevardin muodostama vihreä akseli, joka päättyy molemmissa päissä toriin ja mereen tärkeine satama-alueineen. Tämä mereltä merelle ulottuva akseli oli Ehrenströmin asemakaavan keskeisiä ajatuksia 200 vuotta sitten.

Autoliikenne siirrettäisiin kulkemaan suunnitelmissa rantaa pitkin ravintola Merimakasiinilta Mallaskadun suulle. Liikennelinjausta perusteellaan sillä, että meri siirtyisi lähemmäksi toria. Itse koen vaikutuksen päinvastaisena  ja käytännössä autobaana estäisi merelliset maisemat torilta. 

Kaikissa ideasuunnittelmissa esitetään alueella noin 35.000 kerrosneliömetrin rakentamista. Uudisrakentamien sijoittuisi uudelle merentäytöllä saatavalle uudelle kannakselle, joka sijoittuisi huoltoasemarakennuksen ja Merimakasiinin väliin.  Rakennusmäärä on aivan liian suuri alueelle ja suunnitellut rakennukset raskaita ja isoja. Käytännössä Hietalahden upea auringonlasku jäisi toimistorakennusten taakse. Suuri rakennusmassa myös estää vapaan liikkumisen ranta-alueella ja Hietalahden altaan muodostama urbaani puistoalue katoaisi.

Kaupungin tiedotustilaisuudessa kerrottiin lisärakentamisen olevan suunnittelijoiden minimiedellytys rakentamiselle. Näkemykseni mukaan suunnittelija ei voi sanella minimiedellytyksiä, vaan kaupungin tulisi määritellä edellytykset. Jos kaupungin edellytykset eivät miellytä sijoitusyhtiötä, niin jättäköön rakentamatta. Uskon, että halukkaita ottajia kyllä riittää.

Kaupungin mukaan syksyn kerro kantasi -kyselyyn tuli yli 900 vastausta, joissa pääasiassa vastustettiin alueen rakentamista ja uusia liikennelinjauksia. Erityisen kriittisesti suhtauduttiin toimistorakentamiseen ja uuteen liikennelinjaukseen, joka heikentäisi alueen merellisyyttä ja rannan saavutettavuutta.  Nyt kaupungin tulisi vähintäänkin todeta, ettei esitetyt ideat vastaa kaupunkilaisten näkemyksiä alueen kehittämiksi. On käsittämätöntä, ettei kaupunki saamansa palautteen jälkeen keskeytä alueen suunnittelua. Alueen kehittäminen tulisi aloittaa kokonaan alusta yhteistyössä asukkaiden kanssa, ilman kiinteistösijoitusyhtiöiden intressejä.

Kannustan jokaista jättämään näkemyksensä suunnitteluideoista kaupungin kerro kantasi -kyselyyn. Alueen asukkaat ovat myös tekemässä vaihtoehtoisen suunnitelman alueen kehittämiseksi. Toivon, että kaupunki päättäjineen aidosti kuuntelevat meitä hietalahtelaisia ja lopettavat tämän hullutuksen.

Taru Reinikainen

puheenjohtaja

Pro Hietalahti

Kolumni on julkaistu alunperin Kamppi-Eira -lehdessä 23.3.2021.

Etelä-Helsingistä tarvitaan liikenneyhteys Jätkäsaareen

Helsingissä on viime aikoina käyty kovasti keskustelua asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksista kotiseutuaan koskevaan päätöksentekoon niin sanotusta lähidemokratiasta. Päätöksiä tehdään ja toimenpiteitä toteutetaan asukkaiden mielipiteitä huomioimatta ja sen hetkisestä tilanteesta  välittämättä. Uusimpana esimerkkinä mainittakoon Helsingin Seudun Liikennelaitoksen päätös (HSL) lopettaa raitiovaunulinjan 6T liikennöinnin 6.4.2021

Linjan lakkauttamispäätös tarkoittaa, ettei eteläisistä kaupunginosista pääse suoralla yhteydellä Jätkäsaareen. Alueen asukkaiden elämä hankaloituu entisestään. Käytännössä asukkaiden on kuljettava keskustan kautta Jätkäsaareen ja tämä pidentää asukkaiden matka-aikaa merkittävästi.

Etelä-Helsingin koronarokotuspaikka on Tyynenmerenkadulla Jätkäsaaressa. Alueen asukkaista 15 prosenttia on jo pelkästään ikänsä perusteella riskiryhmäläisiä. Ei ole terveysturvallista ohjata väestöä kiertämään keskustan kautta ja usealla vaihtoyhteydellä Jätkäsaareen. Näin toimiessaan HSL altistuttaa väestöä turhaan koronavirukselle sekä vaikeuttaa asukkaiden pääsyä rokotettavaksi.

HSL perustelee linjan lakkautusta sillä, että asiasta on päätetty vuonna 2015 linjastoliikennesuunnitelmassa ja Jätkäsaaren rakennustöillä. Vuonna 2015 kenellekään meistä ei ollut tietoa maailmanlaajuisesta pandemiasta.  Jätkäsaaren rakentaminen on ollut tiedossa, joten on perusteltua kysyä miksi kaupunki on perustanut rokotepisteen paikkaan, johon on hankala matkustaa julkisella liikenteellä.

Akuutein ongelma raitiolinja 6T:n lopetuksesta on koronarokotuksiin pääseminen. Ongelma ei kuitenkaan koske vain tätä vuotta. Kaupunki siirtää palveluita Punavuoresta Jätkäsaareen muun muassa kirjaston ja  junioreiden käyttämän kuplahallin. Jätkäsaareen on suunnitteilla muitakin koko Etelä-Helsinkiä palvelevia palveluita kuten Bunkkeriin tuleva uimahalli ja liikuntapaikat.

On kummallinen ajatus, että jatkossa joudumme matkustamaan Länsisatamaan keskustan kautta. Kampin alueen asukkaat jo nyt kärsivät täpötäysistä kaljavuoroista. Perheelliset valittavat, ettei lastenrattaiden kanssa mahdu täpötäysien raitiovaunujen kyytiin. Länsisataman toimintaa ollaan laajentamassa, mikä on hyvä asia. Samalla on kuitenkin varmistettavat sujuvat yhteydet joka puolelta kaupunkia, ilman että alueen asukkaat kärsivät sataman syöttöliikenteestä kohtuuttomasti. Monipuoliset julkiset liikenneyhteydet palvelevat sataman toimintaa.

Kaupungin tulisi edellyttää HSL:ää järjestämään korvaavaa suora bussireitti Punavuoresta Jätkäsaareen, vähintäänkin koronarokotusten ajaksi.

Taru Reinikainen

Pro Hietalahden puheenjohtaja ja Punavuoriseuran varapuheenjohtaja

Kolumni on julkaistu alunperin Kamppi-EIra -lehdessä Kuulumisia Punavuoresta palstalla 10.3.2021.

Kaupunki rahamiesten näpeissä

Rakennusyhtiöt ja kiinteistösijoittajat esittävät villejä visioita kaupungin kehittämiseksi eikä kaupungin johto rajoita suunnitelmia mitenkään. Täydennysrakentamista voi ja pitää kaupungissa tehdä. Yksityisellä pääomalla voidaan rahoittaa hankkeita, mutta hankkeiden suunnittelun tulisi lähteä kaupungin ja kaupunkilaisten lähtökohdista.

Rakennusyhtiöillä ja kiinteistösijoittajilla on vain yksi tavoite saada kaupungilta tonttimaata ja rakennusoikeutta mahdollisimman paljon edulliseen hintaan. Sijoittajia ei ohjaa halu rakentaa viihtyisää kaupunkiympäristöä, vaikka suunnitelmat usein verhotaan kaunisiin kuviin. Valitettavasti viime aikoina kaupunkisuunnittelu tuntuu siirtyneen täysin sijoittajien käsiin.

Kiinteistöneliöitä himoitaan niin kovasti, ettei minkäänlaisista periaatteista pidetä kiinni suunnitelmissa. Kaivopuistosta siirrettiin saari Hernesaaren puolelle, että tarvittavat virkistysaluemääräykset Hernesaaressa täyttyisivät. Pasilassa arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailulla valittiin toteuttamiskelpoisin idea, Trigoni. Rakennusliike on nyt irtisanoutunut voittaneesta kilpailuehdotuksesta ja vaatii kaupungilta muutoksia suunnitelmiin.

Mittakaavojen vääristelyllä saadaan aikaan hienon näköisiä kuvia, jolla hanke saadaan läpi päätöksentekoelimissä. Suunnittelukuvilla luodaan mielikuvia luonnonläheisistä ja kauniista tiloista. Todellisuus on toinen. Elielin aukion suunnitelmien todellisuuden paljastivat itsenäiset arkkitehdit, jotka olivat piirtäneet suunnitellut kerrosneliöt oikeaan mittakaavaan Helsingin Sanomissa. Pyöräilyväylä Baanan molemmille puolin sijoittuvan Urbaanan suunnitelmat ovat käytännössä mahdottomia toteuttaa, tila alueella ei yksinkertaisesti riitä suunniteltuihin rakennuksiin.

Kaupungilla on ollut rakentamisessa periaatteita ja käytäntöjä. Nykyisin periaatteita ja käytäntöjä ei kunnioiteta. Rakentamisen silhuetti kunnioittaa olemassa olevaa rakennuskantaa. Urbaanalle piirretyt uudet rakennukset ovat kaikki useampia kerroksia korkeampia kuin nykyrakentaminen peittäen taakseen suojeltuja rakennuksia, kuten Tennispalatsin. Hernesaaressa ympäristövaikutusten arviointi on tehty sillä perusteella, että merentäyttöön tarvittavat maamassat tuotaisiin pääosin proomulla Jätkäsaaresta Hernesaareen. Nyt päätös on peruttu kalleuden takia ja maamassat kuljetetaan kokonaisuudessaan kumipyörillä Punavuoren ahtaiden katujen kautta. Ympäristöstä ja asukkaista välittämättä.

Järkeväkään täydennysrakentaminen ei etene, kun kaupungin kehittämissuunnitelmat ovat sijoittajien hallinnassa. Kampissa yksittäinen yritys on jättänyt tyhjälle tontille rakennuslupa-anomuksen. Tämäkään ei etene, kun odotetaan koko alueen kehittämistä.

Kaupunkisuunnittelu tulee palauttaa kaupungin omiin käsiin. Virkamiehet ovat vastuussa suunnittelusta ja asukasdemokratian toteutumisesta projekteissa. Kuulemistilaisuuksissa virkamiehet vetoavat poliittisiin päätöksentekijöihin. Asukkaita kuullaan, mutta ei kuunnella. Pelkään kaupungin pian olevan täynnä lasi- ja terästorneja asukkaiden ihmeteltävänä.

Taru Reinikainen

Kolumni on julkaistu alunperin Kamppi-EIra lehdessä 7.10.2020.

Päiväni murmelina Hietalahdenrannassa

Tiedättekö elokuvaklassikon Päiväni Murmelina – siinä Bill Murrayn esittämä päähenkilö herää joka aamu samaan päivään, yhä uudelleen ja uudelleen. Minusta on alkanut tuntua, että minulle on käynyt samoin täällä Helsingin Bulevardin rannassa – herään joka päivä Aprillipäivään. Mikä painajainen! Siis se, miten Helsingin päättäjät ovat tuhoamassa hienoa kaunista merellistä pääkaupunkiamme järkyttävillä arkkitehtonisilla suunnitelmilla.

Ei riitä, että näen parvekkeeltani yhden ehkä maailman pilatuimman lähiöalueen eli Jätkäsaaren. Ironisinta, että senhän pitäisi Helsingin yhtenä paraatipaikkana olla kaunis ja vehreä esimerkki moninaisesta nykyarkkitehtuurista ja maisema-arkkitehtuurista. Jopa yksi kaupunkipäättäjä totesi, että seuraavana oleva Hernesaari rakennetaan Jätkäsaaren hyvän esimerkin mukaisesti.

Olenkohan tullut hulluksi? Vaikka elokuvaohjaajana olen tietenkin kauneudenjanoinen ja visualisti, niin Jätkäsaari on kyllä valovuoden päässä kauniin rakentamisen esikuvasta! Tähdennän myös, että arvostan todella paljon modernia nykyarkkitehtuuria, siitä ei ole kysymys. Etelä-Töölössä syntyneenä urbaaniromantikkona viihdyn loistavasti kivijalkakauppojen keskellä. En siis puhu matalan taajamarakentamisen puolesta vaan KAUNIIN ESTEETTISEN KAUPUNKIRAKENTAMISEN PUOLESTA.

Mutta sitten tuli lopullinen isku uskooni kaupunginpäättäjien pätevyydestä, puhumattakaan sivistyneisyydestä. Todelliselta aprillipilalta kuulosti tieto, että Hietalahdenrannan perinteikäs historiallinen viihtyisä telakka- ja asuinalue halutaan tuhota rakentamalla keskelle kaikkea rantaan isokokoinen seitsemänkerroksinen TOIMISTOrakennus. Onkohan mitään absurdimpaa kuultu pitkään aikaan?

Toimistorakennuksen alta hävitettäisiin suosittu viihtyisä satamaravintola ja pieni bensa-asema, jota en ole kuullut kenenkään arvostelevan niinä viimeisenä kahtenakymmenenä vuotena, jotka olen täällä Sinebrychoffin korttelissa Hietalahden torin kupeessa asunut. Mainitsen, että suunniteltu toimistorakennus ei tule minun maisemaani häiritsemään. Eli en arvostele hanketta itseni takia, vaan kulttuurihistoriallisesti merkittävän telakkarannan ja Hietalahden alueen takia. Ajatelkaa, ensimmäinen telakkayhtiö aloitti täällä jo vuonna 1867.

Seuraava aprillipila, suoranainen jysäys, tuli pian toimistorakennuksen suunnitelmien perään. Nerokkaat päättäjämme ovat jo hyväksyneet suunnitteluasteelle autotiehankkeen, joka halkoisi telakka- ja merialuetta. Se alkaisi nykyisen venesatama-alueen päädystä, tunnetun Merimakasiiniravintolan kohdalta ja päättyisi Uudenmaankadulle vievän Mallaskadun tunnelin suulle.

En uskonut tätä, itse asiassa nauroin kuollakseni, kun eräs tuttuni kertoi tästä järjettömästä tiesuunnitelmasta. Muistan sanoneeni, että näin huonoa aprillipilaa en ole aikoihin kuullut. Että eihän kukaan täysjärkinen ihminen saisi tällaista edes päähänsä.

Ikävä kyllä tieto pitää paikkansa. Eli leveä autotie paitsi pilaisi kaikkien alueen asukkaitten näkymät satamaan – ylipäätään pilaisi kaikki näkymät – tuhoaisi se myös niin monen rakastaman merellisen elämän venesatama-altaassa. Autotien takia venealtaaseen eivät pääsisi enää kauniit purjeveneet, isommat moottoriveneet eivätkä satamalaivat, joita me kaikki saamme kesäisin ihailla. Veneethän kuuluvat satama-alueille! Itse en veneile enkä purjehdi, tulen merellä merisairaaksi, joten en tässäkään puhu oman harrastuksen puolesta. Puhun kulttuurihistoriallisen maiseman ja alueen sekä kauneuden puolesta.

Ehdottomasti loukkaavinta on, että jossain näiden Hietalahdenrannan hankkeitten esittelyssä sanotaan, että tämä kaikki tehdään ASUKKAITTEN VIIHTYVYYDEN PARANTAMISEKSI. VOIKO MITÄÄN LOUKKAAVAMPAA SANOA, KUN OLLAAN TUHOAMASSA ASUKKAITTEN RAKASTAMA UPEA YMPÄRISTÖ.

Olen todellakin juuttunut Päiväni Murmelina -elokuvaan ja järkyttävää kyllä juuri Aprillipäivään 😢 Tästäkin huolimatta aion täysin sydämin yhtyä taisteluun Hietalahdenrannan säilyttämisen puolesta näitä pöyristyttäviä suunnitelmia vastaan❣️

Ohessa linkki kaupungin sivulle, jossa voitte kommentoida tätä Hietalahti-hanketta vielä huomiseen sunnuntaihin 20.9. klo 18 asti. https://kerrokantasi.hel.fi/hietalahdenranta

Tertta Saarikko

Kanta-Helsingin Demarit: Hietalahden allasalue tulee säilyttää virkistyskäytössä

Hietalahti on osa Johan Albrecht Ehrenströmin 200 vuotta vanhaa Helsingin asemakaavaa. Keskeisenä ajatuksena Ehrenströmin asemakaavassa on Esplanadi-Bulevardin muodostama vihreä mereltä-merelle ulottuva akseli, jonka molemmissa päissä on tori ja satama-alue. Hietalahden kehittämisellä ollaan nyt pilaamassa vanhaa kulttuurihistoriallista maisemaa.

Hietalahti on ainoa paikka, jossa punavuorelaisilla on rantapromenadi. Sen haluamme säilyttää. Rantapromenadille kaipaamme monipuolista kahvila- ja ravintolaelämää. Alueella voimme järjestää myös upeita tapahtumia, kuten Tall Ship Race ja Neste Rally.

Altaan alueelle alueen viihtyvyyden parantamiseksi ja turistien vetonaulaksi voisi suunnitella kuvanveistotaidetta. Punavuorelaisen Tove Janssonin kertomuksista löytyisi sopivia merellisiä aiheita taiteelle.

Kaupungin strategian mukaista täydentämisrakentamista on alueella jo toteutettu telakkarannan rakentamisen myötä, johon on rakennettu korkeita asuintaloja.

Hietalahden torin kehittäminen

Hietalahden torin toritoimintojen kehittäminen on ainoa positiivinen seikka suunnitelmassa. Torilla toimii yksi kaupungin vanhimmista kirpputoreista, jonka toiminnan ainakin jossain muodossa tulisi säilyä. Torin laidalla olevassa kauppahalli on ravintolakäytössä eikä sieltä ole saatavilla tuoretuotteita. Torille voisi tuoda lähituottajien kojuja. Torilla voitaisiin myös lisätä erilaisia tapahtumia. Torin käyttöä tulee laajentaa ympärivuotiseksi esimerkiksi joulu- ja laskiaistorina.

Torin pinta tulisi tasata, jotta torin monipuolinen käyttö esim. erilaisten tapahtumien areenana paranisi.

Hietalahden altaan alueelle rakennettava toimistorakennus

Hietalahden altaalle ei saa rakentaa toimistorakennusta. Altaan toiminnot tulee säilyttää nykyisen asemakaavan mukaisina. Nykyisen kaavan mukaan korttelialueelle saa rakentaa liikerakennuksen, jossa on ravintola-, kahvila-, kerho- ja kokoontumistiloja sekä enintään 100 m2 huoltoasematiloja. Rakennusoikeus on yhteensä 600 kerrosneliömetriä. Liiketilan/ravintola rakennus saa olla 2-kerroksinen, huoltoasema enintään 1-kerroksinen. Nykyinen rakennus on suunnittelukilpailun myötä rakennettu taiteilijaprofessori Juha Ilosen suunnittelema Aquitania. Rakennus on ympäristöönsä sopiva ja rakennuksessa sijaitseva huoltoasema piiloutuu erinomaisesti merenpuolelta katsottuna.

Kehittämissuunnitelman mukaan Hietalahden altaalle rakennettaisiin nyt edellä mainitulle tontille 15000-20000 kerrosneliömetriä toimistotilaa enintään 7. kerroksiseen toimistorakennukseen. Suunnitelma on nykyisen asemakaavan vastainen eikä sovi alueen yleisilmeeseen. Rakennuksen rakentaminen edellyttäisi myös osittaista maantäyttöä Hietalahden altaasta.

Hietalahdesta on muodostunut merellinen rentoutumispaikka sekä turisteille että asukkaille. Ihmiset istuskelevat altaan reunoilla ja nauttivat lähiravintoloiden eväitä. Toimistokolossi altaalla veisi alueen viihtyvyyden. Hietalahti ei tarvitse lisää toimistotilaa, vaan asumista ja elämistä parantavia palveluja, pienyritystoimintaa sekä merellistä Helsinkiä kunnioittavaa rakennettua ympäristöä.

Helsingin kaupungin tilastojen mukaan toimistotilojen vajaakäyttö on pysynyt pääkaupunkiseudulla suunnilleen samalla tasolla useamman vuoden. Samaan aikaan yritykset luopuvat isoista toimistotiloissa pandemian ja etätöiden lisääntymisen myötä. Edellä mainitut seikat eivät tue toimistorakennuksen tarpeellisuutta.

Korkea toimistorakennus myös varjostaisi lähes kaiken auringonvalon Helsingin Hietalahdenranta 5C:n asunnoilta. Kyseiset asunnot ovat maksaneet merinäköaloistaan jo asuntojensa hinnoissa. On huijausta asukkaita kohtaan muuttaa asemakaavaa yllättäen.

Liikennelinjaukset

Suunnitteluvaraukseen sisältyy ehdotus, jossa lännestä tuleva läpiajoliikenne ohjataan meren yli Mallaskadun tunneliin. Liikenneratkaisu tehtäisiin Hietalahden altaan eteläpuolelle meritäytöllä. Suunnitellut liikennelinjaukset ovat Helsingin kaupungin merellisen strategian vastaisia.

Ehdotus ei vähennä alueen liikennettä eikä paranna katujen välityskykyä. Meren yli kulkeva katulinjaus lisää meren täyttämistä, vaarantaa Hietalahden altaan toimivuuden ja vie laituripaikkoja. Hietalahden altaan säilyminen pienvenekäytössä esitetyn liikenneratkaisun mukaisesti johtaisi näkymäakselin Bulevardilta merelle katoamiseen. Torin merinäkymien eteen tulisi meriveden nousun edellyttämä korkea uusi katutaso ja silta.

Liikennelinjaus merenrantaa pitkin myös nostaisi ajonopeuksia alueella. Nyt autoliikenteen kiertäessä altaan nopeudet pysyvät alhaisina. Merenrannan liikennelinjaus ei myöskään käytännössä vähentäisi liikennettä alueella. Nyt merenranta on ollut asukkaiden rauhallisessa käytössä.

Hietalahden Telakan isojen laivojen suojavyöhyke ja hinaajien liikkumatila sekä laituripaikat ovat vaarassa. Uusi katu tulisi liian lähelle Telakkarannan valmistumassa olevia asuintaloja kaventaen piha-aluetta ja katkaisee ”Helsingin rantareitin”.

Bulevardin päässä olevaa neljän suunnan risteys on juuri rakennettu, joten ei ole mitään tarvetta korvata sitä uudella risteyksellä Hietalahdenranta-korttelin toisessa päässä.

Hietalahden liikennelinjauksia pitää miettiä osana koko Etelä-Helsingin liikennettä. Yksittäisiä liikennelinjauksia ei pidä toteuttaa eikä suunnitella erillisenä ratkaisuna, ennen kuin Jätkäsaaren liikenneongelmat on ratkaistu.

Maan täyttö

On myös esitetty, että Hietalahden altaan muotoa muutettaisiin meren täytöllä. Toimistorakennuksen rakentaminen ja uudet tielinjaukset edellyttäisivät muodon muuttamista. Vanhoissa kartoissa on nähtävissä, että Hietalahden allas on ollut vuosisatoja samanmuotoinen. Satama-allasta on esitetty siirrettäväksi itään päin kohti nykyisiä rakennuksia. Helsingissä merennousua on odotettavissa. Nykyinen rakentaminen tapahtuu Helsingissä neljän metrin meriveden nousu varauksella. On käsittämätöntä, että merta siirrettäisiin nykyiseltä paikalta muutamia metrejä lähemmäksi asuin- ja toimistorakennuksia, vain uuden toimistorakennuksen takia. Annetaan altaan olla paikallaan saman muotoisena kuin se on vuosisatoja jo ollut.

Asukaspysäköinti Hietalahden torilla

Asuinalueiden monimuotoisuus on tärkeää. Myös matalampien tuloluokkien kaupunkilaisilla on oltava mahdollisuus asua kantakaupungissa. Monet ammatit, kuten esimerkiksi putki- ja sähkömiehet, tarvitsevat autoa töidensä takia. Yksi osa siedettäviä asumiskustannuksia on kohtuullisen hintaiset parkkipaikat. Asukaspysäköintimaksun maksettuaan parkkipaikkoja tulisi myös olla käytettävissä.

Hietalahden alueelta poistuu kehittämissuunnitelman mukaan 75 asukaspysäköintipaikkaa. Emme vastusta parkkipaikkojen siirtoa maan alle, mutta kaupungin tulee järjestää vastaava määrä asukaspysäköintipaikkoja muilla keinoin. Kaupungin tulisi edellyttää parkkihallin rakennuttajalta, rakennuslupaa vastaan, asukaspysäköintipaikkojen varaamista parkkihallista. Hallista tulee varata vastaavan määrä asukaspysäköinti paikkoja hallista sisältä, kuin hallin rakentamisen myötä katoaa maanpinnalta.

Mallaskadun tunneli

Suunnitelmassa ei ollenkaan ole huomioitu Mallaskadun tunnelista asukkaille aiheutuvia meluhaiottoja. Mallaskadun yläpuolella on useita asuntoja. Tunnelin suu alkaa vasta kadun idän puoleisesta päästä. Tunnelista kaikuu liikennemelu erittäin voimakkaasti Mallaskadun yläpuolella oleviin asuntoihin jo nykyisin. Asuntoyhtiö on muun muassa asennuttanut melua eristävät ikkunat tunnelin puoleisiin ikkunoihin. Valitettavasti tämäkään ei ole riittänyt vaientamaan riittävästi katumelua. Mallaskatu tulisi kattaa Hietalahdenrannan yli ja samalla yhdistää Sinebrychoffin puisto allasalueeseen kevyen liikenteen reitein. 

Jos liikenne siirretään kulkemaan rannan myötäisesti, niin samalla nopeudet tunneliin ajettaessa nousevat, koska tunneliin ajo ei vaadi kääntymistä liikennevaloissa. Tämä seikka puoltaa tunnelin jatkamista kohti Hietalahdenrantaa.

Lopuksi

Muualla maailmassa vanhat telakka-alueet ovat muodostuneet suurkaupunkien kohtauspaikoiksi ravintola-, museo- ja tapahtumakeskittymineen, esimerkiksi Fisherman´s Wharf San Franciscossa ja V&A Waterfront Kapkaupungissa. Hietalahti on ollut kehittymässä samaan suuntaa. Kaupunki voisi alueen tuhoamisen sijasta kehittää uuden turistikohteen suurkaupungin tyyliin. Hietalahdesta Helsingin oma Dockyard.

Kanta-Helsingin Sosialidemokraattien puolesta

Taru Reinikainen

hallituksen jäsen

Kenelle kaupunkia rakennetaan?

Helsinki on kasvava kaupunki, jonka tulee kehittyä. Tarvitsemme toimivassa kaupungissa erilaisia tiloja erilaisiin käyttötarkoitukseen erilaisille kohderyhmille. Erilaisia kaupunkitiloja ei saa asettaa keskenään vastakkain. Kehittymisen tulee tapahtua asukkaita kuunnellen ja asukkaiden näkemyksiä kunnioittaen, ei pelkästään yritysten ehdoilla.

Helsingin kaupunki on halunnut parantaa asukkaiden kuulemista kaupunkisuunnitteluprojekteissa. Asukkaat kuitenkin kokevat, etteivät kuulemiset vaikuta lopputuloksiin. Alkuperäisestä suunnitelmasta pidetään kiinni eikä muutosesityksiä oteta huomioon.

Osallistuva budjetointi on hyvä esimerkki onnistuneesta kuulemis- ja osallistamisprojektista. Valitettavasti huonoja esimerkkejä taitaa olla enemmän. Esimerkiksi Lapinlahden kehittämisessä kaupunki ajoi voimakkaasti alueen myyntiä yksityiselle sijoitusyhtiölle. Lapinlahden suunnitelmassa avoimeksi julkiseksi tilaksi olisi kaupunkilaisille jäänyt ainoastaan alueen nurmikot. Asukkaat vastustivat. Kun kaupunginhallitus loppujen lopuksi tyrmäsi myynnin, pormestari kiukutteli asiasta julkisuudessa. Pormestarin tulisi olla kaupunkilaisten puolella, ei yhtiöiden asianajaja.

Uusimpana tapana kuulemisprosessissa on kaupunkikävelyt kehitettävällä alueella. Kuulostaa hienolta ja innovatiiviselta tavalta osallistuttaa asukkaita. Osallistujamäärä on esimerkiksi Hietalahden suunnittelun osalta rajattu 30 henkilöön koronaperusteella. Kaupunki jo ilmoituksessaan kertoo odottavansa enemmän osallistujia. Taloyhtiöitä ohjeistetaan lähettämään vain yksi edustaja. Toisin sanoen kaupunki omalla toiminnallaan rajoittaa kaupunkilaisten mahdollisuuksia tulla kuulluksi ja vaikuttaa. Oikea tapa olisi järjestää riittävästi kävelyitä kaikille osallistujille. Vain 30 henkilön kuuleminen Hietalahden kokoisessa projektissa on lähinnä silmänlumetta. Kaupunki vetoaa asiassa siihen, että kaikilla on mahdollisuus kertoa mielipiteensä netissä. Kaikille netin käyttö ja kirjoittaminen ei ole luontainen itseilmaisun tapa. Nettikommentointi ainoana kuulemismenettelynä rajoittaa samalla kaupunkilaisten vaikuttamismahdollisuuksia. Nimettömät kommentit on myös helpompi ohittaa. Tämä lienee perimmäinen tarkoitus.

Kaupunkilaiset haluavat säilyttää Hietalahden kaupunkimaisena rantabulevardina, jossa on ravintoloita ja vapaata oleskelutilaa merellisessä ympäristössä. Kaupunki haluaa rakentaa alueelle toimistokolossin yhteistyössä yksityisen kiinteistösijoitusyhtiön kanssa. Jälleen kaupunkilaiset ovat yksityisen yrityksen intressejä vastaan. Todennäköisesti tästäkään taistelusta ei tule helppo. Lopputuloksesta emme kukaan vielä tiedä, mutta asukkaiden kanta on selvä.

Kaupunki ilman tyytyväisiä asukkaita ei voi olla maailman toimivin kaupunki.

Taru Reinikainen

Kolumni on julkaistu alunperin Kamppi-Eira -lehdessä 3.9.2020.