Kiinteistösijoittaja HGR PP Oy:lle on myönnetty suunnitteluvaraus Hietalahdenrantaan. Alustavan suunnitelman mukaan paikalla sijaitseva ravintolan ja huoltoaseman yhdistävä rakennus korvataan 7-kerroksisella toimistorakennuksella. Uutta katulinjaa ja siltaa kaavaillaan vanhan satamaradan paikalle, ja torin alle suunnitellaan pysäköintilaitosta. Rantaympäristö, vierasvenesatama ja perinnelaivojen sekä telakan hinaajien laituritilat ovat vaarassa.
Helsingin Sanomien uutinen ”Hietalahdenrantaan suunnitteilla iso muutos”1
yllätti lukijat. Uutisessa kaupunkiympäristön toimialan apulaispormestari
Anni Sinnemäki toteaa, että tavoitteena on ”kehittää ympäristöä viihtyisämmäksi”. Suunnitelmaa oli vuoden verran valmisteltu kiinteistö- ja sijoitusyhtiö
HGR Property Partners Oy:n kanssa. HGR:n hakemuksessa ehdotetaan
rannan huoltoasema-ravintolan paikalle 7-kerroksista toimistorakennusta,
ja vierasvenesataman poikki tulisi vanhaa satamaratalinjaa noudatteleva
uusi katulinjaus.
Varaus on voimassa 31.12.2022 asti2, ja kaupungin asettamien
ehtojen mukaan se sisältää noin 15 000–20 000 kerrosneliötä uutta
rakennusoikeutta sekä Hietalahdentorin alle rakennettavan maanalaisen
pysäköintilaitoksen.3 Torin 200 pysäköintipaikkaa poistettaisiin. Asia oli
esillä kaupunkiympäristölautakunnassa sekä kaupunginhallituksen elinkeinojaostossa 11.5.2020 ja se sai myönteisen päätöksen kokoukseen
jätetyistä vastustavista kannanotoista huolimatta.4
Suunnitteluvaraus kattaa alueen, jonka ominaispiirteet periytyvät 1800-luvulta. Hietalahden tori ja sen länsipuolelle sijoittuva pieni satamaallas sisältyivät jo J. A. Ehrenströmin alkuperäisiin Helsingin asemakaavasuunnitelmiin vuosilta 1812–17. Bulevardin puistokatu oli Ehrenströmin suunnitelmassa läntisen esikaupungin pääväylä ja Esplanadin akselin lounaaseen suuntautuva jatke. Kokonaisuus oli Ehrenströmin asemakaavan itä-länsisuuntainen pääaihe, joka yhdisti Kauppatorin satama-alueen Hietalahteen. Satamaradan rakentaminen 1894 lisäsi Bulevardin päätteen sommitelmaan laiturirakenteen sekä kääntösillan. Tässä vaiheessa Hietalahden allas oli saavuttanut jo lähestulkoon nykyisen muotonsa.
Bulevardin puistokatu ja Hietalahden tori ovat osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä.5 Muutoshankkeen näkyvin rakentaminen on sijoitettu RKY-alueen ulkopuolelle, mutta on selvää, että suunnitelman vaikutukset Bulevardin katutilaan ja Hietalahden torin näkymälinjoihin ovat dramaattiset. Mikäli Hietalahdenrannan katulinja aiotaan suoristaa ja toteuttaa suunnitelman mukaisesti Hietalahdenaltaan
länsipuolelta, se edellyttää mittavaa siltarakennelmaa. Kaupunkikuvallinen vertailukohta löytyy Eerikinkadun päästä: Hietalahden torin suunnasta länteen avautuvan ja satamanosturien rytmittämän maiseman kiintopisteen muodostaisikin jatkossa nelikaistainen maantiesilta.
Helsingin merellisen strategian 2030 mukaan kantakaupungin eteläistä rantareittiä ja -alueita kehitetään yhtenäiseksi kokonaisuudeksi virkistyskäyttöön.6 Kaivopuistosta länteen ulottuva suosittu rantareitti jatkuu Punavuoresta Ruoholahteen ja Lapinlahteen. Punavuoren rantaa ei voi rakentaa lisää tuhoamatta tätä reittiä, jolla useat rantaravintolat ja
laivat sijaitsevat. Korkea toimistorakennus ja uusi tielinjaus siltoineen sulkisi rannan Hietalahden satama-altaan kohdalta, lisäisi liikennettä ja aiheuttaisi taloudellista haittaa. Kaupunkilaisten sijaan hyöty siirtyisi varaajalle. Rannan lisärakentaminen ja uusi katu merkitsevät meren täyttämistä ja laiturialueiden kaventumista. Tämä vaarantaa vierasvenesataman ja perinnelaivojen sekä telakan hinaajien toimintaa.
Helsingin strategiat ja todellisuus eivät siis kohtaa. Tämä on seurausta siitä, että suunnittelu on muuttunut sijoittajavetoiseksi, ja kilpailuttaminen ja kaupunkilaiset ohitetaan. Satamalta ja teollisuudelta vapautuvia rantoja täytetään ylitehokkaalla rakentamisella. Entinen suunnitteluperiaate keventää rakentamista rantaa kohden on unohdettu.
Kaupungin mukaan ”suunnittelun vuorovaikutusta on tarkoitus kehittää monivaiheisemmaksi”7. Helsinki avasikin kuukaudeksi kerrokantasi.fisivuston, joka täyttyi nopeasti noin tuhannella kommentilla. Suurin osa vastusti rantaan ehdotettua toimistorakennusta, vierassataman lopettamista ja uutta katulinjausta.8 Kannanotoista näkyy turhautuminen näennäisen vaikuttamisen uusiin keksintöihin ja kaupunginosien eriarvoisuuden lisäämiseen. Nettikommentit eivät kuitenkaan velvoita kaupunkia, eikä niillä ole painoarvoa suunnitteluprosessissa.
Varauspäätöksen jälkeen Punavuoriseura ry ja Eteläiset kaupunginosat ry päättivät hakea ELY-keskukselta huoltoasema-ravintolalle rakennussuojelua.9 Tavoitteena on säilyttää nykyinen kaupunkilaisia ja yrityksiä hyvin palveleva rakennus ja sen ympäristö.10 Rantaa tulisikin kehittää ympäristöä kunnioittaen lisäämällä vierasvenesataman sekä perinnelaivojen palveluja.
Kaupunkiympäristön toimialan toimintasuunnitelmassa vuosille 2021–2024 Hietalahden kehittämistä perustellaan ”liikekeskustan laajentumisella”, ja uusi katu meren yli on ”merellisten kaupunkireittien kehittämistä”11. Pentti Polvisen ja yhdysvaltalaisen Wilbur Smithin liikennetutkimuksessa vuodelta 1968 Helsinkiin vedettiin surutta moottoriteitä rantojen ja meren päälle.12 Hietalahdenrannan suunnitelma toteuttaisi käytännössä SmithPolvisen moottoritiesuunnitelmaa – yli puoli vuosisataa sen hylkäämisen jälkeen. Ehdotusta ei otettu käsittelyyn sen suuren vastustuksen vuoksi, ja 1960-luvun amerikkalainen käsitys maailman toimivimmasta kaupungista sai väistyä kaupunkitilan laadun ja suojelun tieltä. Tätä päätöstä ei myöhemmin kaduttu.
VIITTEET
1 Salomaa, Marja. Hietalahdenrantaan suunnitellaan isoa muutosta: torin alle luola, rantaan
suuri toimistotalo. Jos hanke toteutuu, liikennejärjestelyt Hietalahden torin tuntumassa
muuttuisivat merkittävällä tavalla. Helsingin Sanomat 27.3.2020.
2 Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristölautakunta, pöytäkirja 11/2020, asia 7, 7.4.2020.
3 Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala, maaomaisuuden kehittäminen ja tontit. Hietalahden erityiset varausehdot, 20.3.2020.
4 Helsingin kaupunki, kaupunginhallituksen elinkeinojaosto, pöytäkirja 3/2020, asia 2, 11.5.2020.
5 Esplanadi – Bulevardi. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto 2009.
6 Helsingin merellinen strategia 2030. Helsinki: Helsingin kaupunginkanslia, elinkeinoosasto 2019.
7 Helsingin kaupunki, kaupunginhallituksen elinkeinojaosto, pöytäkirja 3/3030, asia 2, 11.5.2020.
8 Hietalahdenrannan kehittämisvaraus – mitä suunnittelussa tulisi ottaa huomioon?https://kerrokantasi.hel.fi/hietalahdenranta.
9 Punavuoriseura ry:n ja Eteläiset kaupunginosat ry:n rakennussuojeluhakemus Uudenmaan ELY-keskukselle 17.9.2020. Vuonna 2000 valmistunut rakennus on taiteilijaprofessori Juha Ilosen suunnittelema ja se perustuu arkkitehtuurikilpailun voittoon vuodelta 1997.
10 Myös Pro Hietalahti ry on perustettu turvaamaan alueen kehittäminen sen arvot huomioiden. Ks. www.prohietalahti.fi
11 Ks. myös Kaupunkiympäristön toimialan toimintasuunnitelma ja tulosbudjetti 2021. Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristölautakunta, pöytäkirja 38/2020, asia 5, 15.12.2020.
12 Wilbur Smith & Assosiates, Insinööritoimisto Pentti Polvinen 1968. Helsingin kaupunkiseudun liikennetutkimus. Helsinki: Helsingin kaupunki; Murole, Pentti. Liikenneverkko kaupunkikuvan muokkaajana. Ilonen, Juha (toim.) 2017. Kaupungin piirteet. Helsinki: Stiftelsen Pro Helsingfors, 146–147.
Artikkeli on julkaistu alun perin pamfletissa Kenen kaupunki? Helsingin kaupunkisuunnittelu ja kulttuuriympäristö törmäyskurssilla. Toim. Harri Hautajärvi, Juhana Heikonen, Petteri Kummala ja Timo Tuomi. Docomomo Suomi Finland ry, ICOMOSin, Suomen osasto ry, Rakennustaiteen Seura ry ja Rakennusperintö-SAFA 2021.
Pamfletti on nyt saatavissa myös painettuna versiona. Sitä myy ainakin Tiedekirja ja Arkkitehtuurimuseon museokauppa, joka museon ollessa suljettuna palvelee osoitteessa shop(at)mfa.fi.