Pro Hietalahti

_{Kuvaa pyörittämällä näet koko Etelä-Helsingin. Kuva: Esko Toivonen.}

Haluamme yhteistyössä kaupungin ja asukkaiden kanssa kehittää kaupunginosamme kulttuurihistoriallisia arvoja ja merellistä ympäristöä paremmin tukevia vaihtoehtoja. Kaupungin suunnitelma ei mielestämme vastaa alueemme tarpeisiin.

Konkreettisesti allas-alueen länsipää ja maalaiturit kaipaisivat siistimistä. Alue tulee säilyttää urbaanina virkistysalueena.

Hietalahden suunnittelun tilanne

Hietalahdenrannan alueelle on myönnetty kehittämisvaraus HGR Property Partners Oy:lle. Kehittämisvaraus on voimassa vuoden 2024 loppuun asti. Alueen kaavoitusprosessi on aloitettu.

Hietalahden altaasta noin 40 prosenttia täytettäisiin. Paikalla oleva huoltoasema/ ravintola rakennus Aquitania purettaisiin. Tontille ja täytetyn altaan päälle rakennettaisiin 39,500 km² 5-9 kerroksisia toimistotaloja. Rantaan tulisi kevyen liikenteen väylä, joka seuraisi nykyistä rantalinjausta. Merenrantaan nykyiseltä Ravintola Merimakasiinilta Telakkarantaan rakennettaisiin lisäksi kevyenliikenteen väylä. Autoliikenne pysyisi entisellä reitillä kiertäen Hietalahdenaltaan.

Hietalahdentorin alle tulevasta parkkihallista on luovuttu. Kehittämisvarauksessa ei enää rajata asuntorakentamisen mahdollisuutta pois.

Hietalahdenranta kaikki materiaalit, Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, Kaavaluonnos, Selostusluonnos, Vuorovaikutusraporttiluonnos liitteineen

Asemakaavaluonnos oli lausuttavana toukokuussa 2024.

HGR Property Partners Oy on esittänyt tavoitteekseen profiloida alue pääkonttorialueeksi. Kuitenkin megatrendinä on toimistotilan kysynnän väheneminen mm. etätyön lisääntymisen takia. Kuvaavasti lukuisen suurten yritysten pääkonttorikiinteistöjen käyttötarkoitus  eteläisessä kantakaupungissa on 2010-luvulla muuttunut etupäässä hotelleiksi kuten entiset Teboilin, Kemikaaliviraston ja Työturvallisuuskeskuksen rakennukset Bulevardin varrella. Sama kehitys jatkuu, sillä käynnissä on useitakin suurten toimistorakennusten muuntamisia hotelleiksi Etelä-Helsingissä, siksikään Hietalahden alueelle ei tarvita uutta toimistotilaa.

Pro Hietalahti ry katsoo, että kaavoitusprosessi tulee keskeyttää välittömästi, koska uudishanke on jyrkässä ristiriidassa alueen asukkaiden, helsinkiläisten, elinympäristön kanssa.

Kaupungin oman ilmoituksen mukaan kerro kantasi -kyselyihin on tullut poikeuksellisen paljon vastustavia kannanottoja, joissa pääasiassa vastustettiin alueen rakentamista ja uusia liikennelinjauksia. Erityisen kriittisesti suhtauduttiin toimistorakentamiseen ja uuteen liikennelinjaukseen, joka heikentäisi alueen merellisyyttä ja rannan saavutettavuutta.

Loukkaavinta on, kun Hietalahdenrannan hankkeiden esittelyssä sanotaan, että tämä kaikki tehdään asukkaiden viihtyvyyden parantamiseksi. Voiko mitään loukkaavampaa sanoa, kun ollaan tuhoamassa asukkaiden rakastama ympäristö. Aivan, kuin asukkaat eivät itse parhaiten tietäisi, millainen on viihtyisä asuinalue.

Tertta Saarikko
Hietalahdenrannan pitkäaikainen asukas – urbaaniromantikko

Tässäkö tämä oli? Tuhotaanko yksi Helsingin parhaimmista ympäristöistä? Vastustan turhan toimistorakennuksen tuloa viemään meiltä avaran tilan. Helsinki ei tarvitse uusia toimistoja.

Vastustan arkkitehtonisesti arvokkaan ravintolarakennuksen purkua.Vastustan ajoliikenteen siirtoa satama-altaan merenpuolelle. Tämä merkitsee sitä etteivät mastolliset veneet pääse satama-altaaseen. Ainoastaan veneet ilman kajuuttaa mahtuvat aukosta. Merivesi saattaa ajoittain nousta lähes metrin. Pienveneiden määrän lisääminen tässä tapauksessa aiheuttaa turvallisuusriskin näiden seikkaillessa matkalla mereltä omaan satamaan matkustajalaivojen keskellä.

Olen aina ihaillut Pasi Karjulan ja Marko Vuokolan ympäristötaideteosta vuodelta 2000. Teos on kutsukilpailuvoitto ja käsittää kymmeniä erikokoisia peilinkiiltäviä teräspalloja, joita on sijoiteltu satama-altaan ympäristöön, myös sisätiloihin ja asuinrakennusten sisäpihoille.

Yhteenvetona ehdotan, että tämä ympäristö, joka mitä suuremmissa määrin edustaa Helsingissä tärkeää paikan henkeä saisi jatkossa kaavassa säilyttämisen arvon.

Arkkitehti Kaarina Löfström

Hietalahden suojeluesitys hylättiin

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ei määrännyt Hietalahdenrantaa, sen rantaviivaa, laiturialueita, vanhaa satamaradan kannasta ja merialuetta suojeltavaksi.

Suojeluesityksen mukaan vireillä oleva asemakaavan muutos vaarantaa suojeltavaksi esitetyn alueen arvot, eikä aluetta tulla suojelemaan asemakaavalla. Bulevardin ranta ja sen venesatama tulee suojella lisärakentamiselta ja ympäristöä pilaavalta katurakentamiselta. Valtaosa viereisistä ja vastapäisistä kiinteistöistä puoltaa suojeluesitystä. Rakentamisen toivotaan olevan maltillista ja vireillä olevan asemakaavan mahdollistamaa lisääntyvää liikennettä pidetään ongelmallisena rannan käytön ja ympäristön kannalta.

Helsingin kaupunki katsoo, että suojelukysymys tulee ratkaista asemakaavalla. Myös Museovirasto pitää suojelukysymysten tutkimista ja alueen maltillista kehittämistä asemakaavalla luontevana vaihto-ehtona.

Rakennusperintölain 3 §:n mukaan rakennusperinnön säilyttämiseksi voidaan suojella rakennuksia, rakennelmia, rakennusryhmiä tai rakennettuja alueita, joilla on merkitystä rakennushistorian, rakennustaiteen, rakennustekniikan, erityisten ympäristöarvojen tai rakennuksen käytön tai siihen liittyvien tapahtumien kannalta.

Rakennusperintölain 2.2 §:n mukaan rakennusperinnön suojelemisesta asemakaava-alueella sekä alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten, säädetään alueidenkäyttölaissa.

Perustelut

Rakennusperintölain 2.3 §:n mukaan sitä sovelletaan kuitenkin 2 momentin estämättä myös 2 momentissa tarkoitetulla alueella, jos:

1) kohteella on valtakunnallista merkitystä;

2) kohteen säilymistä ja suojelua ei voida turvata alueidenkäyttölailla ja sen nojalla annetuilla UUDELY/5445/2024 9/12 säännöksillä tai määräyksillä tai

3) kohteen suojeluun tämän lain mukaisesti on erityisiä syitä asemakaavoitustilanteen vuoksi.

Suojeltavaksi esitetty alue ei sisälly valtakunnallisesti merkittävän Esplanadi-Bulevardin rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) rajaukseen ja Museovirasto on määritellyt alueen maakunnallisesti merkittäväksi. Mainitusta johtuen alue ei ole rakennusperintölain 2.3 §:n 1. kohdan tarkoittamalla tavalla valtakunnallisesti merkittävä. Sillä ei ole myöskään rakennusperintölain 8 §:n tarkoittamaa valtakunnallista merkittävyyttä.

Rakennusperintölain 2.3 §:n, 2. kohdan mukainen suojelu asemakaava-alueella tulee kyseeseen lähinnä sisätilojen suojelun osalta. Suojelu-esityksessä ei ole esitetty yksittäisiä rakennuksia tai niiden sisätiloja suojeltavaksi, minkä vuoksi mainitun kohdan edellytykset eivät täyty.

Alueella on vireillä kehittämisvaraukseen perustuva asemakaavan muutos (Dnro HEL 2021-004215). Uudenmaan ELY-keskus toteaa, että asemakaavan tulee perustua alueidenkäyttö lain 9§:n mukaan kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun sekä sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Mikäli selvityksissä ilmenee, että rakennuksilla ja ympäristöllä on alueidenkäyttölain 54§:n tarkoittamia arvoja, tulee niitä vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää.

Edellä kerrottuun viitaten ELY-keskus katsoo, että rakennusperintölain 2.3§:n, 3. kohdan mukaisia erityisiä syitä asemakaavoitustilanteen vuoksi ei ole, koska alue tullaan asemakaavoittamaan. Hietalahden-rannan ja sen ympäristön kokonaisvaltainen suojelu on mahdollista tutkia ja arvot turvata alueidenkäyttölain säännöksin ja asema-kaavoituksella. Rakennusperintölain hallituksen esityksen (HE/101/2009 vp) yleisperusteluiden mukaan kaavasuojelu soveltuu muutoinkin rakennuksiin liittyvän ympäristön, kuten aukioiden ja torien suojelemiseen. ELY-keskus katsoo, että myös katutilat ovat luettavissa mainittuun määritelmään. Museoviraston suojeluesityksestä antama lausunto on muun ohella hyödynnettävissä asemakaavoituksessa Hietalahdenrannan ja sen lähiympäristön suojelutavoitteita määritettäessä.

Edellä kerrotusta johtuen suojeluesitys ei täytä rakennusperintölain mukaisia suojelun edellytyksiä asemakaava-alueella. Lopuksi ELY-keskus toteaa selvyyden vuoksi, että osassa lausunnoissa esitetyt alueen kehittämistoimenpiteet, alueen ulkopuolisen Esplanadi-Bulevardi RKY-alueen huomioiminen, liikenteen järjestäminen sekä muun muassa rakennusoikeuden maltillistaminen ovat suunnittelukysymyksiä, jotka on tarkoitus ratkaista alueidenkäyttölain mukaisesti asemakaavoituksen keinoin. Rakennusperintölakia ei ole tarkoitettu alueidenkäyttö-kysymysten ratkaisemiseksi. Asemakaavaprosessissa on muun kaava-aineiston ohella myös mahdollista hyödyntää edellä mainittua RKY-alueiden huomioimista kaavoituksessa koskevaa Kuntaliiton, Museoviraston ja ympäristöministeriön laatimaa muistiota.

Allekirjoita vetoomus Hietalahden puolesta

Allekirjoita Hietalahden säilyttämistä puolustava adressi. https://www.adressit.com/pelastetaan_historiallinen_hietalahti

Allekirjoittajia on jo reilu 1000! Lisää kuitenkin tarvitaan, joten jaathan vetoomusta myös omissa sosiaalisen median kanavissasi.

Kerro ideasi

Pro Hietalahti kokoaa asukkaiden ja asiantuntijoiden ajatuksia ja ideoita alueen kehittämisestä kaupungille esitettäväksi

Kerro ideasi Facebook-ryhmässämme.

Pro Hietalahti ry:n kannanotot.

Pro Hietalahden tarkoituksena on edistää ja kehittää kaupunginosan asukkaiden yhteistyötä, vaalia kaupunginosan kulttuuriperintöä ja -maisemaa sekä edistää alueen asukkaiden viihtyvyyttä, omatoimisuutta ja yhteenkuuluvuutta. Yhdistys vaalii ja suojelee alueellista omaleimaisuutta ja paikallisia olosuhteita sekä toimii kokonaisvaltaisesti paikalliskulttuurin, ympäristönsuojelun, kaupunkisuunnittelun ja maisemanhoidon aloilla.

Yhdistys sai alkunsa kesällä 2020, kun kaupunki myönsi yksityiselle kiinteistösijoittajayhtiölle kehittämisvarauksen Hietalahden alueelle. Asukkaiden näkemyksen mukaan kehittämisvaraus ei kunnioita alueen historiaa, kaunista kaupunkikuvaa, kulttuuria eikä olemassa olevaa asemakaavaa.

Yhdistyksen alulle panijana toimi Hietalahdenrannan asukas Hannu Öhrling. Hän kuuli kaupungin hurjalta kuulostavista suunnitelmista ja keräsi joukon ihmisiä vaikuttamaan.

Hallitus

Taru Reinikainen, puheenjohtaja, taru (a) prohietalahti.fi, +358 44 239 2970.

Tertta Saarikko, varapuheenjohtaja

Jaakko Elokorpi, taloudenhoitaja

Erkki Jokinen, hallituksen jäsen

Matti Laipio, hallituksen jäsen

Jukka Mäkinen, hallituksen jäsen

Hannu Öhrling, hallituksen varajäsen

Tervetuloa jäseneksi

Vuonna 2024 yhdistyksen varsinaisten jäsenten jäsenmaksu on 20 euroa ja kannattajajäsenmaksu 50 euroa.

Liity jäseneksi.

Lomakkeella voit kertoa meille toiveesi ja ideasi yhdistyksen kehittämiseksi tai muuten viestiä kanssamme.