Hietalahti on osa Johan Albrecht Ehrenströmin 200 vuotta vanhaa Helsingin asemakaavaa. Keskeisenä ajatuksena Ehrenströmin asemakaavassa on Esplanadi-Bulevardin muodostama vihreä mereltä-merelle ulottuva akseli, jonka molemmissa päissä on tori ja satama-alue. Hietalahden kehittämisellä ollaan nyt pilaamassa vanhaa kulttuurihistoriallista maisemaa.
Hietalahti on ainoa paikka, jossa punavuorelaisilla on rantapromenadi. Sen haluamme säilyttää. Rantapromenadille kaipaamme monipuolista kahvila- ja ravintolaelämää. Alueella voimme järjestää myös upeita tapahtumia, kuten Tall Ship Race ja Neste Rally.
Altaan alueelle alueen viihtyvyyden parantamiseksi ja turistien vetonaulaksi voisi suunnitella kuvanveistotaidetta. Punavuorelaisen Tove Janssonin kertomuksista löytyisi sopivia merellisiä aiheita taiteelle.
Kaupungin strategian mukaista täydentämisrakentamista on alueella jo toteutettu telakkarannan rakentamisen myötä, johon on rakennettu korkeita asuintaloja.
Hietalahden torin kehittäminen
Hietalahden torin toritoimintojen kehittäminen on ainoa positiivinen seikka suunnitelmassa. Torilla toimii yksi kaupungin vanhimmista kirpputoreista, jonka toiminnan ainakin jossain muodossa tulisi säilyä. Torin laidalla olevassa kauppahalli on ravintolakäytössä eikä sieltä ole saatavilla tuoretuotteita. Torille voisi tuoda lähituottajien kojuja. Torilla voitaisiin myös lisätä erilaisia tapahtumia. Torin käyttöä tulee laajentaa ympärivuotiseksi esimerkiksi joulu- ja laskiaistorina.
Torin pinta tulisi tasata, jotta torin monipuolinen käyttö esim. erilaisten tapahtumien areenana paranisi.
Hietalahden altaan alueelle rakennettava toimistorakennus
Hietalahden altaalle ei saa rakentaa toimistorakennusta. Altaan toiminnot tulee säilyttää nykyisen asemakaavan mukaisina. Nykyisen kaavan mukaan korttelialueelle saa rakentaa liikerakennuksen, jossa on ravintola-, kahvila-, kerho- ja kokoontumistiloja sekä enintään 100 m2 huoltoasematiloja. Rakennusoikeus on yhteensä 600 kerrosneliömetriä. Liiketilan/ravintola rakennus saa olla 2-kerroksinen, huoltoasema enintään 1-kerroksinen. Nykyinen rakennus on suunnittelukilpailun myötä rakennettu taiteilijaprofessori Juha Ilosen suunnittelema Aquitania. Rakennus on ympäristöönsä sopiva ja rakennuksessa sijaitseva huoltoasema piiloutuu erinomaisesti merenpuolelta katsottuna.
Kehittämissuunnitelman mukaan Hietalahden altaalle rakennettaisiin nyt edellä mainitulle tontille 15000-20000 kerrosneliömetriä toimistotilaa enintään 7. kerroksiseen toimistorakennukseen. Suunnitelma on nykyisen asemakaavan vastainen eikä sovi alueen yleisilmeeseen. Rakennuksen rakentaminen edellyttäisi myös osittaista maantäyttöä Hietalahden altaasta.
Hietalahdesta on muodostunut merellinen rentoutumispaikka sekä turisteille että asukkaille. Ihmiset istuskelevat altaan reunoilla ja nauttivat lähiravintoloiden eväitä. Toimistokolossi altaalla veisi alueen viihtyvyyden. Hietalahti ei tarvitse lisää toimistotilaa, vaan asumista ja elämistä parantavia palveluja, pienyritystoimintaa sekä merellistä Helsinkiä kunnioittavaa rakennettua ympäristöä.
Helsingin kaupungin tilastojen mukaan toimistotilojen vajaakäyttö on pysynyt pääkaupunkiseudulla suunnilleen samalla tasolla useamman vuoden. Samaan aikaan yritykset luopuvat isoista toimistotiloissa pandemian ja etätöiden lisääntymisen myötä. Edellä mainitut seikat eivät tue toimistorakennuksen tarpeellisuutta.
Korkea toimistorakennus myös varjostaisi lähes kaiken auringonvalon Helsingin Hietalahdenranta 5C:n asunnoilta. Kyseiset asunnot ovat maksaneet merinäköaloistaan jo asuntojensa hinnoissa. On huijausta asukkaita kohtaan muuttaa asemakaavaa yllättäen.
Liikennelinjaukset
Suunnitteluvaraukseen sisältyy ehdotus, jossa lännestä tuleva läpiajoliikenne ohjataan meren yli Mallaskadun tunneliin. Liikenneratkaisu tehtäisiin Hietalahden altaan eteläpuolelle meritäytöllä. Suunnitellut liikennelinjaukset ovat Helsingin kaupungin merellisen strategian vastaisia.
Ehdotus ei vähennä alueen liikennettä eikä paranna katujen välityskykyä. Meren yli kulkeva katulinjaus lisää meren täyttämistä, vaarantaa Hietalahden altaan toimivuuden ja vie laituripaikkoja. Hietalahden altaan säilyminen pienvenekäytössä esitetyn liikenneratkaisun mukaisesti johtaisi näkymäakselin Bulevardilta merelle katoamiseen. Torin merinäkymien eteen tulisi meriveden nousun edellyttämä korkea uusi katutaso ja silta.
Liikennelinjaus merenrantaa pitkin myös nostaisi ajonopeuksia alueella. Nyt autoliikenteen kiertäessä altaan nopeudet pysyvät alhaisina. Merenrannan liikennelinjaus ei myöskään käytännössä vähentäisi liikennettä alueella. Nyt merenranta on ollut asukkaiden rauhallisessa käytössä.
Hietalahden Telakan isojen laivojen suojavyöhyke ja hinaajien liikkumatila sekä laituripaikat ovat vaarassa. Uusi katu tulisi liian lähelle Telakkarannan valmistumassa olevia asuintaloja kaventaen piha-aluetta ja katkaisee ”Helsingin rantareitin”.
Bulevardin päässä olevaa neljän suunnan risteys on juuri rakennettu, joten ei ole mitään tarvetta korvata sitä uudella risteyksellä Hietalahdenranta-korttelin toisessa päässä.
Hietalahden liikennelinjauksia pitää miettiä osana koko Etelä-Helsingin liikennettä. Yksittäisiä liikennelinjauksia ei pidä toteuttaa eikä suunnitella erillisenä ratkaisuna, ennen kuin Jätkäsaaren liikenneongelmat on ratkaistu.
Maan täyttö
On myös esitetty, että Hietalahden altaan muotoa muutettaisiin meren täytöllä. Toimistorakennuksen rakentaminen ja uudet tielinjaukset edellyttäisivät muodon muuttamista. Vanhoissa kartoissa on nähtävissä, että Hietalahden allas on ollut vuosisatoja samanmuotoinen. Satama-allasta on esitetty siirrettäväksi itään päin kohti nykyisiä rakennuksia. Helsingissä merennousua on odotettavissa. Nykyinen rakentaminen tapahtuu Helsingissä neljän metrin meriveden nousu varauksella. On käsittämätöntä, että merta siirrettäisiin nykyiseltä paikalta muutamia metrejä lähemmäksi asuin- ja toimistorakennuksia, vain uuden toimistorakennuksen takia. Annetaan altaan olla paikallaan saman muotoisena kuin se on vuosisatoja jo ollut.
Asukaspysäköinti Hietalahden torilla
Asuinalueiden monimuotoisuus on tärkeää. Myös matalampien tuloluokkien kaupunkilaisilla on oltava mahdollisuus asua kantakaupungissa. Monet ammatit, kuten esimerkiksi putki- ja sähkömiehet, tarvitsevat autoa töidensä takia. Yksi osa siedettäviä asumiskustannuksia on kohtuullisen hintaiset parkkipaikat. Asukaspysäköintimaksun maksettuaan parkkipaikkoja tulisi myös olla käytettävissä.
Hietalahden alueelta poistuu kehittämissuunnitelman mukaan 75 asukaspysäköintipaikkaa. Emme vastusta parkkipaikkojen siirtoa maan alle, mutta kaupungin tulee järjestää vastaava määrä asukaspysäköintipaikkoja muilla keinoin. Kaupungin tulisi edellyttää parkkihallin rakennuttajalta, rakennuslupaa vastaan, asukaspysäköintipaikkojen varaamista parkkihallista. Hallista tulee varata vastaavan määrä asukaspysäköinti paikkoja hallista sisältä, kuin hallin rakentamisen myötä katoaa maanpinnalta.
Mallaskadun tunneli
Suunnitelmassa ei ollenkaan ole huomioitu Mallaskadun tunnelista asukkaille aiheutuvia meluhaiottoja. Mallaskadun yläpuolella on useita asuntoja. Tunnelin suu alkaa vasta kadun idän puoleisesta päästä. Tunnelista kaikuu liikennemelu erittäin voimakkaasti Mallaskadun yläpuolella oleviin asuntoihin jo nykyisin. Asuntoyhtiö on muun muassa asennuttanut melua eristävät ikkunat tunnelin puoleisiin ikkunoihin. Valitettavasti tämäkään ei ole riittänyt vaientamaan riittävästi katumelua. Mallaskatu tulisi kattaa Hietalahdenrannan yli ja samalla yhdistää Sinebrychoffin puisto allasalueeseen kevyen liikenteen reitein.
Jos liikenne siirretään kulkemaan rannan myötäisesti, niin samalla nopeudet tunneliin ajettaessa nousevat, koska tunneliin ajo ei vaadi kääntymistä liikennevaloissa. Tämä seikka puoltaa tunnelin jatkamista kohti Hietalahdenrantaa.
Lopuksi
Muualla maailmassa vanhat telakka-alueet ovat muodostuneet suurkaupunkien kohtauspaikoiksi ravintola-, museo- ja tapahtumakeskittymineen, esimerkiksi Fisherman´s Wharf San Franciscossa ja V&A Waterfront Kapkaupungissa. Hietalahti on ollut kehittymässä samaan suuntaa. Kaupunki voisi alueen tuhoamisen sijasta kehittää uuden turistikohteen suurkaupungin tyyliin. Hietalahdesta Helsingin oma Dockyard.
Kanta-Helsingin Sosialidemokraattien puolesta
hallituksen jäsen