Tiedättekö elokuvaklassikon Päiväni Murmelina – siinä Bill Murrayn esittämä päähenkilö herää joka aamu samaan päivään, yhä uudelleen ja uudelleen. Minusta on alkanut tuntua, että minulle on käynyt samoin täällä Helsingin Bulevardin rannassa – herään joka päivä Aprillipäivään. Mikä painajainen! Siis se, miten Helsingin päättäjät ovat tuhoamassa hienoa kaunista merellistä pääkaupunkiamme järkyttävillä arkkitehtonisilla suunnitelmilla.
Ei riitä, että näen parvekkeeltani yhden ehkä maailman pilatuimman lähiöalueen eli Jätkäsaaren. Ironisinta, että senhän pitäisi Helsingin yhtenä paraatipaikkana olla kaunis ja vehreä esimerkki moninaisesta nykyarkkitehtuurista ja maisema-arkkitehtuurista. Jopa yksi kaupunkipäättäjä totesi, että seuraavana oleva Hernesaari rakennetaan Jätkäsaaren hyvän esimerkin mukaisesti.
Olenkohan tullut hulluksi? Vaikka elokuvaohjaajana olen tietenkin kauneudenjanoinen ja visualisti, niin Jätkäsaari on kyllä valovuoden päässä kauniin rakentamisen esikuvasta! Tähdennän myös, että arvostan todella paljon modernia nykyarkkitehtuuria, siitä ei ole kysymys. Etelä-Töölössä syntyneenä urbaaniromantikkona viihdyn loistavasti kivijalkakauppojen keskellä. En siis puhu matalan taajamarakentamisen puolesta vaan KAUNIIN ESTEETTISEN KAUPUNKIRAKENTAMISEN PUOLESTA.
Mutta sitten tuli lopullinen isku uskooni kaupunginpäättäjien pätevyydestä, puhumattakaan sivistyneisyydestä. Todelliselta aprillipilalta kuulosti tieto, että Hietalahdenrannan perinteikäs historiallinen viihtyisä telakka- ja asuinalue halutaan tuhota rakentamalla keskelle kaikkea rantaan isokokoinen seitsemänkerroksinen TOIMISTOrakennus. Onkohan mitään absurdimpaa kuultu pitkään aikaan?
Toimistorakennuksen alta hävitettäisiin suosittu viihtyisä satamaravintola ja pieni bensa-asema, jota en ole kuullut kenenkään arvostelevan niinä viimeisenä kahtenakymmenenä vuotena, jotka olen täällä Sinebrychoffin korttelissa Hietalahden torin kupeessa asunut. Mainitsen, että suunniteltu toimistorakennus ei tule minun maisemaani häiritsemään. Eli en arvostele hanketta itseni takia, vaan kulttuurihistoriallisesti merkittävän telakkarannan ja Hietalahden alueen takia. Ajatelkaa, ensimmäinen telakkayhtiö aloitti täällä jo vuonna 1867.
Seuraava aprillipila, suoranainen jysäys, tuli pian toimistorakennuksen suunnitelmien perään. Nerokkaat päättäjämme ovat jo hyväksyneet suunnitteluasteelle autotiehankkeen, joka halkoisi telakka- ja merialuetta. Se alkaisi nykyisen venesatama-alueen päädystä, tunnetun Merimakasiiniravintolan kohdalta ja päättyisi Uudenmaankadulle vievän Mallaskadun tunnelin suulle.
En uskonut tätä, itse asiassa nauroin kuollakseni, kun eräs tuttuni kertoi tästä järjettömästä tiesuunnitelmasta. Muistan sanoneeni, että näin huonoa aprillipilaa en ole aikoihin kuullut. Että eihän kukaan täysjärkinen ihminen saisi tällaista edes päähänsä.
Ikävä kyllä tieto pitää paikkansa. Eli leveä autotie paitsi pilaisi kaikkien alueen asukkaitten näkymät satamaan – ylipäätään pilaisi kaikki näkymät – tuhoaisi se myös niin monen rakastaman merellisen elämän venesatama-altaassa. Autotien takia venealtaaseen eivät pääsisi enää kauniit purjeveneet, isommat moottoriveneet eivätkä satamalaivat, joita me kaikki saamme kesäisin ihailla. Veneethän kuuluvat satama-alueille! Itse en veneile enkä purjehdi, tulen merellä merisairaaksi, joten en tässäkään puhu oman harrastuksen puolesta. Puhun kulttuurihistoriallisen maiseman ja alueen sekä kauneuden puolesta.
Ehdottomasti loukkaavinta on, että jossain näiden Hietalahdenrannan hankkeitten esittelyssä sanotaan, että tämä kaikki tehdään ASUKKAITTEN VIIHTYVYYDEN PARANTAMISEKSI. VOIKO MITÄÄN LOUKKAAVAMPAA SANOA, KUN OLLAAN TUHOAMASSA ASUKKAITTEN RAKASTAMA UPEA YMPÄRISTÖ.
Olen todellakin juuttunut Päiväni Murmelina -elokuvaan ja järkyttävää kyllä juuri Aprillipäivään 
Tästäkin huolimatta aion täysin sydämin yhtyä taisteluun Hietalahdenrannan säilyttämisen puolesta näitä pöyristyttäviä suunnitelmia vastaan
Ohessa linkki kaupungin sivulle, jossa voitte kommentoida tätä Hietalahti-hanketta vielä huomiseen sunnuntaihin 20.9. klo 18 asti. https://kerrokantasi.hel.fi/hietalahdenranta
Tertta Saarikko
