1900-luvun alussa kaupungin tilaaman teoksen Havis Amandan aihe symboloi merestä nousevaa Helsinkiä. Kaupungin merenrantaluonne useine satamineen luo viihtyisyyttä asukkailleen ja vetovoimaa kaupunkiin.
Tällä hetkellä Helsingin keskustan liepeiden rantoja rakennetaan täyteen. Jätkäsaari, Arabianrantaa kohti kasvava Kalasatama kasvavat massiivisin kuutioin. Rakennustoiminta on tuottoisaa bisnestä, mutta talojen väliin ei aurinko paista ja merenrantaetu on saavutettavissa vain niistä asunnoista, joiden ikkunoista näkyy merelle. Merestä nouseva Helsinki uhkaa näyttää mereltä tulijoille laatikkokaupungilta.
Hietalahden rakennussuunnitelmat näyttävät huonoilta, kun satamasta satamaan ylettävä akseli ollaan tuhoamassa, kuten Taru Reinikainen kirjoitti (2.4.2020, HS).
Sen sijaan että paikan luonne hävitetään ja yhteys mereen suljetaan, pitää Hietalahden historiallista satamahenkeä vaalia ja jättää ranta virkistysalueeksi, jossa on oikeasti yhteys merelle: veneitä, kimmeltäviä laineita ja horisontti. Alue on torin ympäristöineen virkistyspaikka kaupunkilaisille ja Jätkäsaaresta saapuville turisteille se esittelee vanhan Helsingin kasvot. Keskustatunneli voisi olla hyvä ratkaisu.
Kaupungin keskusta on käyntikortti, jonka omaleimaisia alueita ei pidä nopeilla ja massiivisilla ratkaisuilla pilata, kuten Hietalahden suunnitelmissa voi huonoimmillaan käydä. Historia luo paikan hengen, jota ei saa enää millään hinnalla takaisin. Olisiko mikään Euroopan suosituimmista turistikaupungeista niin suosittu, jos niiden vanha perusta olisi purettu ja täytetty uudella? Huonoja suunnitelmia ei pidä hyväksyä. Hyvistä suunnitelmista täytyy pitää kiinni, jottei käy kuin Töölönlahden kanavasuunnitelmille.
Anu Turtiainen, Porvoo