{"id":85,"date":"2020-11-08T08:18:40","date_gmt":"2020-11-08T08:18:40","guid":{"rendered":"http:\/\/www.prohietalahti.fi\/?page_id=85"},"modified":"2024-08-16T05:48:37","modified_gmt":"2024-08-16T05:48:37","slug":"hietalahden-helmet","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.prohietalahti.fi\/?page_id=85","title":{"rendered":"Hietalahden helmet"},"content":{"rendered":"\n
\"\"
N\u00e4kym\u00e4 Hietalahden satamasta (nykyisin Hietalahdenallas) Bulevardille 1880-luvulla. Oikealla Sinebrychoffin panimo osoitteessa Bulevardi 38 – 42. Kuvan vasemmassa reunassa Bulevardi 3.
Valokuvaaja tuntematon.<\/em> \u00a9 Helsingin kaupunginmuseo.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Hietalahti on merellisen Helsingin helmi.<\/p>\n\n\n\n

Hietalahden merellinen historia on pitk\u00e4. Hietalahdessa oli jo 1800-luvun puoliv\u00e4list\u00e4 alkaen toiminut satama. Vuosisadan vaihteessa laajenevan satamatoiminnan tarvitessa lis\u00e4\u00e4 tilaa katseet k\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t satama-allasta vastap\u00e4\u00e4t\u00e4 sijaitseviin saariin. Viel\u00e4 1900-luvun alkuvuosina saaret olivat p\u00e4\u00e4osin luonnontilaisia. Busholmassa asui noihin aikoihin pysyv\u00e4sti yksi ammattikalastaja. Sen lis\u00e4ksi saarilla oli joitakin helsinkil\u00e4isten kes\u00e4huviloita ja my\u00f6s pienimuotoista teollisuutta. P\u00e4\u00e4asiassa saaret olivat kuitenkin asumattomia ja toimivat helsinkil\u00e4isten virkistysalueena.<\/p>\n\n\n\n

Sataman laajennusty\u00f6t k\u00e4ynnistyiv\u00e4t J\u00e4tk\u00e4saaren (Busholma) alueella varsinaisesti vuonna 1913. Nelj\u00e4 saarta yhdistettiin yhten\u00e4iseksi maa-alueeksi, joka liitettiin mantereeseen. Saarien mets\u00e4t kaadettiin ja kalliot louhittiin tasaisiksi. Alueen maapinta-ala laajeni v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kolminkertaiseksi, kun Sandholmenin (Hietasaari) ja Utternin (eli Saukko ja Saukonkari, joka nimens\u00e4 mukaisesti oli pikemminkin pieni luoto kuin saari, Busholman l\u00e4nsipuolella) salmet t\u00e4ytettiin, ja saaria ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4lt\u00e4 merelt\u00e4 vallattiin uutta maata. Hietasaaressa toimi siihen aikaan kynttil\u00f6it\u00e4 ja muita rasvatuotteita valmistanut tehdas sek\u00e4 terva- ja asfalttitehdas. Vapaa-ajan toimintojen lis\u00e4ksi my\u00f6s J\u00e4tk\u00e4saaressa harjoitettiin pienimuotoista teollisuutta.<\/p>\n\n\n\n

Hietasaaresta ja J\u00e4tk\u00e4saaresta alkoi n\u00e4in muodostua yhten\u00e4inen L\u00e4nsisatama. Junarata, talletusmakasiinit, varastot, nostokurjet ja tietysti eri puolilta maailmaa tulevat laivat antoivat alueelle ilmeen, joka on s\u00e4ilynyt aina n\u00e4ihin p\u00e4iviin asti. Hietalahti on koko olemassaolonsa ajan ollut satama- ja telakkatoimintojen hallitsema merenlahti. Hietalahden telakalla on rakennettu niin j\u00e4\u00e4nmurtajia kuin matkustajalaivojakin maailman merille. Vuosikymmenien saatossa se on my\u00f6s ollut hyvin kansainv\u00e4linen satama, jossa on vieraillut laivoja niin naapurimaista kuin muun muassa Norjasta, Puolasta ja Englannista. Hietalahden allas on merkitty Helsingin kaupungin karttaan jo 1876 .<\/p>\n\n\n\n

Hietalahdentorin varrelle perustettiin vuonna 1819, yli 200 vuotta sitten, Sinebrychoffin panimo seitsem\u00e4n hehtaarin alueelle. Panimo on pohjoismaiden vanhin ja Suomen vanhin elintarvikealan yritys. Panimo muutti pois Hietalahdenrannasta vuonna 1992. Korttelissa sijaitsi aikoinaan my\u00f6s huoltoasema (Shell). Nyt korttelissa on muistona suojeltuja entisen panimon tiilirakennuksia, tiilipiippu, Sinebrychoffin taidemuseo sek\u00e4 kaunis puisto torneineen. Kortteliin on rakennettu 2000-luvulla mm. viisi uutta asuinrakennusta. Hietalahden rantaan perustettiin vuonna 1897 Fazerin makeistehdas, 1920-luvulla Suomen kaapelitehdas Oy ja Airam lasitehdas Oy vuonna 1933.<\/p>\n\n\n\n

Hietalahden rantaan on varattu laituritilaa vanhalle h\u00f6yryhinaajalle Isbj\u00f6rn sek\u00e4 perinnelaivoille Turso ja Lokki, joita Suomen h\u00f6yrypursiseura ry hoitaa. Merialueesta osa on varattu telakan suoja-alueeksi, jossa kolme Alfons H\u00e5kansin hinaajaa avustaa aluksia vuoden ymp\u00e4ri. Hietalahden pohjukassa on suosittu vierasvenesatama, jota ravintola ja huoltoasema palvelevat. Terassilta ihaillaan veneit\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Hietalahdenrannassa toimivat edelleen legendaarinen, merimieskapakkana vuonna 1897 aloittanut ravintola Salve sek\u00e4 ravintola Merimakasiini. K\u00e4velij\u00f6iden suosiman rantareitin varrella sijaitsee muitakin ravintoloita sek\u00e4 laivaravintolat Verna ja B\u00e5t.<\/p>\n\n\n\n

Hietalahti on toiminut monen kotimaisen ja kansainv\u00e4lisen tapahtuman n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n\u00e4. Vuonna 2013 Hietalahden telakan ja J\u00e4tk\u00e4saaren rannat olivat t\u00e4ynn\u00e4 kansainv\u00e4lisen purjelaivatapahtuman Tall Ships Racen laivoja. Katsojia oli yli puoli miljoonaa ja laivoja 135 kappaletta. Helsinki suunnittelee alustavasti hakevansa taas tapahtuman rannoilleen vuonna 2025. Hein\u00e4kuussa 2014 yli 20 000 ralliharrastajaa ja maailman huippukuskit valtasivat Hietalahden Neste Rallin erikoiskoeosuudella.<\/p>\n\n\n\n

Hietalahden alueella sijaitsee useita kulttuurihistoriallisesti merkitt\u00e4vi\u00e4 kohteita.<\/p>\n\n\n\n

\n

Bulevardi<\/p>\n\n\n\n

Etel\u00e4-Helsingin halkoo Esplanadin – Bulevardin muodostama vihre\u00e4 akseli, joka p\u00e4\u00e4ttyy molemmissa p\u00e4iss\u00e4 toriin ja mereen t\u00e4rkeine satama-alueineen. T\u00e4m\u00e4 merelt\u00e4 merelle ulottuva akseli oli jo 200 vuotta sitten Ehrenstr\u00f6min asemakaavan keskeisi\u00e4 ajatuksia. Museovirasto on listannut Esplanadin ja Bulevardin puistokadut valtakunnallisesti merkitt\u00e4v\u00e4ksi rakennetuksi kulttuuriymp\u00e4rist\u00f6ksi (RKY). Esplanadi alkaa arvokkaasta hallinnollisesta keskuksesta ja Bulevardi p\u00e4\u00e4ttyy t\u00e4rke\u00e4\u00e4n yritys-, palvelu- ja asutuskeskittym\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Bulevardi kuvattuna Fredrikinkadun kulmasta. Kuva: Taru Reinikainen.<\/em><\/sup><\/p>\n<\/div>

\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n
\n

Sinebrychoffin museo<\/p>\n\n\n\n

Nikolai Sinerbrychoff halusi rakennuttaa talonsa, nykyisen taidemuseon, Hietalahteen, koska se sijaitsi keskell\u00e4 merellist\u00e4 Helsinki\u00e4. Rakennus valmistui vuonna 1842. Talon l\u00e4nsipuolella sijaitsi Sinebrychoffin panimo 1800-luvulta vuoteen 1992 saakka. <\/p>\n\n\n\n

Nikolai itse ei muuttanut koskaan taloon, vaan pysyi Suomenlinnassa, miss\u00e4 h\u00e4n toimitti varuskunnalle olutta ja muuta tavaraa. Alun perin talo oli h\u00e4nen veljens\u00e4 perheen asuntona ja edustusk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Kun taidemuseo perustettiin, sen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oli aluksi vain osa rakennuksesta, sill\u00e4 osa siit\u00e4 oli Sinebrychoffin toimitusjohtajan asuntona 1970-luvulle saakka.<\/p>\n\n\n\n

Sinebrychoffin taidemuseo, julkisivu etel\u00e4\u00e4n.<\/em>
Kuva: Arno de la Chapelle. \u00a9Kansallisgalleria.<\/em><\/sup><\/p>\n<\/div>

\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n
\n

Sinebrychoffin puisto<\/p>\n\n\n\n

eli tuttavallisemmin ”Koffin puisto”. Alkujaan yksityisen puutarhan perusti Nikolai Sinebrychoff (1786-1848). Panimon ja talonsa viereen Nikolai antoi rakentaa geometrisen puutarhan. P\u00e4\u00e4osin puisto on saanut nykyisen asunsa 1960-luvun lopulla Mallaskadun tunnelin rakentamisen sek\u00e4 1980-luvun alkupuolen muutost\u00f6iden yhteydess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kuva: Tertta Saarikko.<\/sup><\/em><\/p>\n<\/div>

\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n
\n

Aleksanterin teatteri<\/p>\n\n\n\n

Ven\u00e4j\u00e4n kenraalikuvern\u00f6\u00f6ri Nikolai Adlerbergin aloitteesta rakennettu upea teatteri valmistui vuonna 1879. Teatteri on nimetty Ven\u00e4j\u00e4n keisari Aleksanteri II:n mukaan. Suomen itsen\u00e4istytty\u00e4 rakennuksessa toimi Suomen Kansallisooppera ja vuodesta 1993 Aleksanterin teatteri on toiminut vierailuteatterina.<\/p>\n\n\n\n

Aleksanterin teatteri Bulevardin ja Albertinkadun risteyksess\u00e4.<\/em>
Kuva: Taru Reinikainen.<\/em><\/sup><\/p>\n<\/div>

\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n
\n

Hietalahden tori<\/p>\n\n\n\n

Kes\u00e4aikaan Hietalahden kirpputori on yksi suosituimmista kauppapaikoista, ja myyntipaikka kannattaakin varata hyviss\u00e4 ajoin. Paikkoja kes\u00e4aikaan voi varata netiss\u00e4: hietsunkirppis.fi<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Kuva: Taru Reinikainen.<\/sup><\/em><\/p>\n<\/div>

\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n
\n

Hietalahden kauppahalli<\/p>\n\n\n\n

Suojeltu Hietalahden kauppahalli avattiin vuonna 1903. Halli ja tori ovat t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n asti palvelleet alueen asukkaita ja yrityksi\u00e4. Kauppahalli toimii nykyisin ravintolahallina.<\/p>\n\n\n\n

Hietalahden kauppahalli.<\/em>
Kuva: Taru Reinikainen.<\/em><\/sup><\/p>\n<\/div>

\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n
\n

Teknillinen korkeakoulu<\/p>\n\n\n\n

Hietalahdentorin varrella aloitti jo vuonna 1849 Helsingin teknillinen reaalikoulu, josta kehittyi vuosien kuluessa Suomen teknillinen korkeakoulu. TKK muutti 1950-luvun lopulla Otaniemeen uusiin tiloihin. Torin varrella jatkoi sen j\u00e4lkeen Metropolia ammattikorkeakoulu. Nykyisin tila on tyhjill\u00e4\u00e4n, ajatuksena on muuttaa rakennus korkeatasoiseksi hotelliksi.<\/p>\n\n\n\n

Polyteknillisen koulun rakennus Hietalahdentorilla. Arkkitehti F.A.Sj\u00f6str\u00f6m. \u00a9TKKKA, Aalto-yliopisto<\/em>.<\/sup><\/p>\n<\/div>

\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n
\n

J\u00e4ttil\u00e4isen pallot<\/p>\n\n\n\n

Hietalahtea kiert\u00e4\u00e4 j\u00e4ttil\u00e4isen k\u00e4dell\u00e4 sinne t\u00e4nne heitetyt peilikirkkaat erikokoiset ter\u00e4spallot, joita on kaikkiaan yli 50 kpl. Helsingin taidemuseon kutsukilpailun vuonna 2000 voittivat Pasi Karjula ja Marko Vuokola ymp\u00e4rist\u00f6teoksellaan Olo n:o 22.<\/p>\n\n\n\n

J\u00e4ttil\u00e4isen pallot<\/em> Hietalahdenrannassa.
Kuva: Taru Reinikainen.<\/em><\/sup><\/p>\n<\/div>

\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n
\n

Aquitania<\/p>\n\n\n\n

Neste j\u00e4rjesti Hietalahdenrannan kortteli 5002:sta kutsukilpailun vuonna 1997. Kaupungin asettamana suunnitteluehtona oli, ett\u00e4 Neste rakentaa kompleksiin my\u00f6s ravintolan \u2013 ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n huoltoaseman baaria. Taiteilijaprofessori ja arkkitehti Juha Ilosen ehdotus \u201dAquitania\u201d voitti suunnittelukilpailun ja rakennus valmistui vuonna 2000. Ehdotus oli saanut nimens\u00e4 RMS Aquitania -laivan (1914-1950) mukaan.<\/p>\n\n\n\n

Nykyisin rakennuksessa toimii Etel\u00e4-Helsingin ainoa huoltoasema ja suosittu ruokaravintola.<\/p>\n\n\n\n

Aquitania. Kuva: \u00a9<\/em><\/sup> Taiteilijaprofessori, arkkitehti Juha Ilonen.<\/sup><\/p>\n<\/div>

\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n
\n

Hietalahden telakka<\/p>\n\n\n\n

Sompasaaren puolelle Hietalahtea perustettiin vuonna 1865 Telakka Helsingfors Skeppdocka. Telakka on ollut yli 150 vuotta samalla paikalla ja nyt nimelt\u00e4\u00e4n Helsinki Shipyard Oy.<\/p>\n\n\n\n

Hietalahden telakan portti.<\/em>
Kuva: Taru Reinikainen.<\/em><\/sup><\/p>\n<\/div>

\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n
\n

Telakkaranta<\/p>\n\n\n\n

Telakka on luopunut osasta vanhoja rakennuksiaan. Niist\u00e4 puuty\u00f6paja 1898, saha- ja h\u00f6yl\u00e4\u00e4m\u00f6rakennus 1899, messinkivalimo 1914, konepajahalli 1916 ja telakkakonttori on suojeltu Telakkarannan uudella asemakaavalla, joka astui voimaan vuonna 2016. T\u00e4ll\u00e4 teollisuus- ja kulttuurihistoriallisesti ainutkertaisella alueella rakennetaan parhaillaan uutta asuinaluetta, jonka on tarkoitus valmistua 2025.<\/p>\n\n\n\n

Telakkarannan asuinalue.<\/em>
Kuva: \u00a9<\/em> Skanska.<\/em><\/sup><\/p>\n<\/div>

\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n
\n

Euroopan kemikaalivirasto <\/p>\n\n\n\n

-European Chemicals Agency ECHA<\/p>\n\n\n\n

Euroopan kemikaalivirasto on ainoa Suomessa sijaitseva EU virasto. Virasto aloitti toimintansa kes\u00e4ll\u00e4 2007. Viraston tarkoituksena on suojella ihmisten terveytt\u00e4 ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 sek\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 innovatiivisuutta ja kilpailukyky\u00e4 edist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 yhten\u00e4 s\u00e4\u00e4ntelyviranomaisista EU:n kemikaalilains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanoa.<\/p>\n\n\n\n

Kemikaaliviraston p\u00e4\u00e4rakennus. Kuva: Tertta Saarikko.<\/em><\/sup><\/p>\n<\/div>

\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n
\n

Telakkapuisto<\/p>\n\n\n\n

Telakkapuisto on pieni puisto Punavuoressa. Puisto sijaitsee Telakkarannan kupeessa Telakkakadun varrella, Merimiehenkadun ja Punavuorenkadun v\u00e4liss\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Puistossa on patsas , jossa mies kantaa narujen varassa roikkuvaa maapalloa. Matti Hauptin tekem\u00e4 patsas Kohottava voima pystytettiin puistoon 1962 Suomen Kaapelitehtaan 50 vuotisen taipaleen kunniaksi. <\/p>\n\n\n\n

Kohottava voima -patsas Telakkapuistossa. Kuva: Taru Reinikainen<\/sup><\/em><\/p>\n<\/div>

\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n
\n

Merikortteli<\/p>\n\n\n\n

Nyky\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4osin toimistok\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleva Merikortteli on historiallinen tehdasrakennus. Merikorttelissa toimii eri alojen suunnittelijoita, konsulttitoimistoja sek\u00e4 mainos- ja muun luovan alan yrityksi\u00e4. Merikorttelissa toimii useita ravintoloita ja putiikkeja.<\/p>\n\n\n\n

Kuva: Taru Reinikainen.<\/sup><\/em><\/p>\n<\/div>

\"\"<\/figure><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Hietalahti on merellisen Helsingin helmi. Hietalahden merellinen historia on pitk\u00e4. Hietalahdessa oli jo 1800-luvun puoliv\u00e4list\u00e4 alkaen toiminut satama. Vuosisadan vaihteessa laajenevan satamatoiminnan tarvitessa lis\u00e4\u00e4 tilaa katseet k\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t satama-allasta vastap\u00e4\u00e4t\u00e4 sijaitseviin saariin. Viel\u00e4 1900-luvun alkuvuosina saaret olivat p\u00e4\u00e4osin luonnontilaisia. Busholmassa asui noihin aikoihin pysyv\u00e4sti yksi ammattikalastaja. Sen lis\u00e4ksi saarilla oli joitakin helsinkil\u00e4isten kes\u00e4huviloita ja my\u00f6s pienimuotoista … <\/p>\n

Jatka lukemista ”Hietalahden helmet”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.prohietalahti.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/85"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.prohietalahti.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.prohietalahti.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.prohietalahti.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.prohietalahti.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=85"}],"version-history":[{"count":127,"href":"https:\/\/www.prohietalahti.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/85\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2045,"href":"https:\/\/www.prohietalahti.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/85\/revisions\/2045"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.prohietalahti.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=85"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}