Hietalahden helmet

Näkymä Hietalahden satamasta (nykyisin Hietalahdenallas) Bulevardille 1880-luvulla. Oikealla Sinebrychoffin panimo osoitteessa Bulevardi 38 – 42. Kuvan vasemmassa reunassa Bulevardi 3.
Valokuvaaja tuntematon. © Helsingin kaupunginmuseo.

Hietalahti on merellisen Helsingin helmi.

Hietalahden merellinen historia on pitkä. Hietalahdessa oli jo 1800-luvun puolivälistä alkaen toiminut satama. Vuosisadan vaihteessa laajenevan satamatoiminnan tarvitessa lisää tilaa katseet kääntyivät satama-allasta vastapäätä sijaitseviin saariin. Vielä 1900-luvun alkuvuosina saaret olivat pääosin luonnontilaisia. Busholmassa asui noihin aikoihin pysyvästi yksi ammattikalastaja. Sen lisäksi saarilla oli joitakin helsinkiläisten kesähuviloita ja myös pienimuotoista teollisuutta. Pääasiassa saaret olivat kuitenkin asumattomia ja toimivat helsinkiläisten virkistysalueena.

Sataman laajennustyöt käynnistyivät Jätkäsaaren (Busholma) alueella varsinaisesti vuonna 1913. Neljä saarta yhdistettiin yhtenäiseksi maa-alueeksi, joka liitettiin mantereeseen. Saarien metsät kaadettiin ja kalliot louhittiin tasaisiksi. Alueen maapinta-ala laajeni vähintään kolminkertaiseksi, kun Sandholmenin (Hietasaari) ja Utternin (eli Saukko ja Saukonkari, joka nimensä mukaisesti oli pikemminkin pieni luoto kuin saari, Busholman länsipuolella) salmet täytettiin, ja saaria ympäröivältä mereltä vallattiin uutta maata. Hietasaaressa toimi siihen aikaan kynttilöitä ja muita rasvatuotteita valmistanut tehdas sekä terva- ja asfalttitehdas. Vapaa-ajan toimintojen lisäksi myös Jätkäsaaressa harjoitettiin pienimuotoista teollisuutta.

Hietasaaresta ja Jätkäsaaresta alkoi näin muodostua yhtenäinen Länsisatama. Junarata, talletusmakasiinit, varastot, nostokurjet ja tietysti eri puolilta maailmaa tulevat laivat antoivat alueelle ilmeen, joka on säilynyt aina näihin päiviin asti. Hietalahti on koko olemassaolonsa ajan ollut satama- ja telakkatoimintojen hallitsema merenlahti. Hietalahden telakalla on rakennettu niin jäänmurtajia kuin matkustajalaivojakin maailman merille. Vuosikymmenien saatossa se on myös ollut hyvin kansainvälinen satama, jossa on vieraillut laivoja niin naapurimaista kuin muun muassa Norjasta, Puolasta ja Englannista. Hietalahden allas on merkitty Helsingin kaupungin karttaan jo 1876 .

Hietalahdentorin varrelle perustettiin vuonna 1819, yli 200 vuotta sitten, Sinebrychoffin panimo seitsemän hehtaarin alueelle. Panimo on pohjoismaiden vanhin ja Suomen vanhin elintarvikealan yritys. Panimo muutti pois Hietalahdenrannasta vuonna 1992. Korttelissa sijaitsi aikoinaan myös huoltoasema (Shell). Nyt korttelissa on muistona suojeltuja entisen panimon tiilirakennuksia, tiilipiippu, Sinebrychoffin taidemuseo sekä kaunis puisto torneineen. Kortteliin on rakennettu 2000-luvulla mm. viisi uutta asuinrakennusta. Hietalahden rantaan perustettiin vuonna 1897 Fazerin makeistehdas, 1920-luvulla Suomen kaapelitehdas Oy ja Airam lasitehdas Oy vuonna 1933.

Hietalahden rantaan on varattu laituritilaa vanhalle höyryhinaajalle Isbjörn sekä perinnelaivoille Turso ja Lokki, joita Suomen höyrypursiseura ry hoitaa. Merialueesta osa on varattu telakan suoja-alueeksi, jossa kolme Alfons Håkansin hinaajaa avustaa aluksia vuoden ympäri. Hietalahden pohjukassa on suosittu vierasvenesatama, jota ravintola ja huoltoasema palvelevat. Terassilta ihaillaan veneitä.

Hietalahdenrannassa toimivat edelleen legendaarinen, merimieskapakkana vuonna 1897 aloittanut ravintola Salve sekä ravintola Merimakasiini. Kävelijöiden suosiman rantareitin varrella sijaitsee muitakin ravintoloita sekä laivaravintolat Verna ja Båt.

Hietalahti on toiminut monen kotimaisen ja kansainvälisen tapahtuman näyttämönä. Vuonna 2013 Hietalahden telakan ja Jätkäsaaren rannat olivat täynnä kansainvälisen purjelaivatapahtuman Tall Ships Racen laivoja. Katsojia oli yli puoli miljoonaa ja laivoja 135 kappaletta. Helsinki suunnittelee alustavasti hakevansa taas tapahtuman rannoilleen vuonna 2025. Heinäkuussa 2014 yli 20 000 ralliharrastajaa ja maailman huippukuskit valtasivat Hietalahden Neste Rallin erikoiskoeosuudella.

Hietalahden alueella sijaitsee useita kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita.

Bulevardi

Etelä-Helsingin halkoo Esplanadin – Bulevardin muodostama vihreä akseli, joka päättyy molemmissa päissä toriin ja mereen tärkeine satama-alueineen. Tämä mereltä merelle ulottuva akseli oli jo 200 vuotta sitten Ehrenströmin asemakaavan keskeisiä ajatuksia. Museovirasto on listannut Esplanadin ja Bulevardin puistokadut valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY). Esplanadi alkaa arvokkaasta hallinnollisesta keskuksesta ja Bulevardi päättyy tärkeään yritys-, palvelu- ja asutuskeskittymään.

Bulevardi kuvattuna Fredrikinkadun kulmasta. Kuva: Taru Reinikainen.

Sinebrychoffin museo

Nikolai Sinerbrychoff halusi rakennuttaa talonsa, nykyisen taidemuseon, Hietalahteen, koska se sijaitsi keskellä merellistä Helsinkiä. Rakennus valmistui vuonna 1842. Talon länsipuolella sijaitsi Sinebrychoffin panimo 1800-luvulta vuoteen 1992 saakka.

Nikolai itse ei muuttanut koskaan taloon, vaan pysyi Suomenlinnassa, missä hän toimitti varuskunnalle olutta ja muuta tavaraa. Alun perin talo oli hänen veljensä perheen asuntona ja edustuskäytössä. Kun taidemuseo perustettiin, sen käytössä oli aluksi vain osa rakennuksesta, sillä osa siitä oli Sinebrychoffin toimitusjohtajan asuntona 1970-luvulle saakka.

Sinebrychoffin taidemuseo, julkisivu etelään.
Kuva: Arno de la Chapelle. ©Kansallisgalleria.

Sinebrychoffin puisto

eli tuttavallisemmin “Koffin puisto”. Alkujaan yksityisen puutarhan perusti Nikolai Sinebrychoff (1786-1848). Panimon ja talonsa viereen Nikolai antoi rakentaa geometrisen puutarhan. Pääosin puisto on saanut nykyisen asunsa 1960-luvun lopulla Mallaskadun tunnelin rakentamisen sekä 1980-luvun alkupuolen muutostöiden yhteydessä.

Kuva: Tertta Saarikko.

Aleksanterin teatteri

Venäjän kenraalikuvernööri Nikolai Adlerbergin aloitteesta rakennettu upea teatteri valmistui vuonna 1879. Teatteri on nimetty Venäjän keisari Aleksanteri II:n mukaan. Suomen itsenäistyttyä rakennuksessa toimi Suomen Kansallisooppera ja vuodesta 1993 Aleksanterin teatteri on toiminut vierailuteatterina.

Aleksanterin teatteri Bulevardin ja Albertinkadun risteyksessä.
Kuva: Taru Reinikainen.

Hietalahden tori

Kesäaikaan Hietalahden kirpputori on yksi suosituimmista kauppapaikoista, ja myyntipaikka kannattaakin varata hyvissä ajoin. Paikkoja kesäaikaan voi varata netissä: hietsunkirppis.fi.

Kuva: Taru Reinikainen.

Hietalahden kauppahalli

Suojeltu Hietalahden kauppahalli avattiin vuonna 1903. Halli ja tori ovat tähän päivään asti palvelleet alueen asukkaita ja yrityksiä. Kauppahalli toimii nykyisin ravintolahallina.

Hietalahden kauppahalli.
Kuva: Taru Reinikainen.

Teknillinen korkeakoulu

Hietalahdentorin varrella aloitti jo vuonna 1849 Helsingin teknillinen reaalikoulu, josta kehittyi vuosien kuluessa Suomen teknillinen korkeakoulu. TKK muutti 1950-luvun lopulla Otaniemeen uusiin tiloihin. Torin varrella jatkoi sen jälkeen Metropolia ammattikorkeakoulu. Nykyisin tila on tyhjillään, ajatuksena on muuttaa rakennus korkeatasoiseksi hotelliksi.

Polyteknillisen koulun rakennus Hietalahdentorilla. Arkkitehti F.A.Sjöström. ©TKKKA, Aalto-yliopisto.

Jättiläisen pallot

Hietalahtea kiertää jättiläisen kädellä sinne tänne heitetyt peilikirkkaat erikokoiset teräspallot, joita on kaikkiaan yli 50 kpl. Helsingin taidemuseon kutsukilpailun vuonna 2000 voittivat Pasi Karjula ja Marko Vuokola ympäristöteoksellaan Olo n:o 22.

Jättiläisen pallot Hietalahdenrannassa.
Kuva: Taru Reinikainen.

Aquitania

Neste järjesti Hietalahdenrannan kortteli 5002:sta kutsukilpailun vuonna 1997. Kaupungin asettamana suunnitteluehtona oli, että Neste rakentaa kompleksiin myös ravintolan – ei pelkästään huoltoaseman baaria. Taiteilijaprofessori Juha Ilosen ehdotus ”Aquitania” voitti suunnittelukilpailun ja rakennus valmistui vuonna 2000. Ehdotus oli saanut nimensä RMS Aquitania -laivan (1914-1950) mukaan.

Nykyisin rakennuksessa toimii Etelä-Helsingin ainoa huoltoasema ja suosittu ruokaravintola.

Aquitania. Kuva: © Arkkitehti Juha Ilonen.

Hietalahden telakka

Sompasaaren puolelle Hietalahtea perustettiin vuonna 1865 Telakka Helsingfors Skeppdocka. Telakka on ollut yli 150 vuotta samalla paikalla ja nyt nimeltään Helsinki Shipyard Oy.

Hietalahden telakan portti.
Kuva: Taru Reinikainen.

Telakkaranta

Telakka on luopunut osasta vanhoja rakennuksiaan. Niistä puutyöpaja 1898, saha- ja höyläämörakennus 1899, messinkivalimo 1914, konepajahalli 1916 ja telakkakonttori on suojeltu Telakkarannan uudella asemakaavalla, joka astui voimaan vuonna 2016. Tällä teollisuus- ja kulttuurihistoriallisesti ainutkertaisella alueella rakennetaan parhaillaan uutta asuinaluetta, jonka on tarkoitus valmistua 2025.

Telakkarannan asuinalue.
Kuva: © Skanska.

Euroopan kemikaalivirasto

-European Chemicals Agency ECHA

Euroopan kemikaalivirasto on ainoa Suomessa sijaitseva EU virasto. Virasto aloitti toimintansa kesällä 2007. Viraston tarkoituksena on suojella ihmisten terveyttä ja ympäristöä sekä lisätä innovatiivisuutta ja kilpailukykyä edistämällä yhtenä sääntelyviranomaisista EU:n kemikaalilainsäädännön täytäntöönpanoa.

Kemikaaliviraston päärakennus. Kuva: Tertta Saarikko.

Telakkapuisto

Telakkapuisto on pieni puisto Punavuoressa. Puisto sijaitsee Telakkarannan kupeessa Telakkakadun varrella, Merimiehenkadun ja Punavuorenkadun välissä.

Puistossa on patsas , jossa mies kantaa narujen varassa roikkuvaa maapalloa. Matti Hauptin tekemä patsas Kohottava voima pystytettiin puistoon 1962 Suomen Kaapelitehtaan 50 vuotisen taipaleen kunniaksi.

Kohottava voima -patsas Telakkapuistossa. Kuva: Taru Reinikainen

Merikortteli

Nykyään pääosin toimistokäytössä oleva Merikortteli on historiallinen tehdasrakennus. Merikorttelissa toimii eri alojen suunnittelijoita, konsulttitoimistoja sekä mainos- ja muun luovan alan yrityksiä. Merikorttelissa toimii useita ravintoloita ja putiikkeja.

Kuva: Taru Reinikainen.