Kirjelmä Helsingin kaupunginhallituksen elinkeinojaostolle kokoukseen maanantaina 27.3.2023

Hietalahden taloyhtiöt ovat yhteistyössä kirjelmöineet elinkeinojaostolle .

Viite              Kaupunkiympäristölautakunnan päätös 7.3.2023, esityslistan asia no 7,

Hietalahdenrannan varauksen jatkaminen HGR Property Partners Oy:lle

Perehdyttyämme kaupunkiympäristölautakunnan päätökseen Hietalahdenrannan varauksen jatkamisesta esitämme varauksen hylkäämistä ja toteamme kohteliaimmin seuraavaa:

Päätöksen asiakirjoihin liitetyt Hietalahden erityiset varausehdot

Varausehtojen perusteluihin ei ole liitetty kaupunkiympäristölautakunnan toimeksiannosta laadittua ulkopuolisen konsultin arviota varatun alueen rakentamista koskevista kokonaiskustannuksista eikä myöskään tätä arviota käsitelleen virkamiestyöryhmän muistiota. Kustannuslaskelmaa on käsitelty kaupunginkanslian aluerakentamisyksikön johtoryhmän kokouksessa 6.10.2022.

Tästä huolimatta varausehdot rakentuvat mainitun kustannusarvion varaan. Kokonaiskustannus oli arvion laatimishetkellä 26.9.2022 84 223 577 euroa. Luvussa ei ole huomioitu rakennuskustannusindeksin eikä inflaation vaikutusta. Lisäksi arviosta puuttuvat olennaiset laskentaperusteet, joka vähentää arvion luotettavuutta olennaisesti. Johtopäätöksenä toteamme, ettei laadittua arviota voida pitää todellisen kustannusarvion pohjana. Tämä vaarantaa lautakunnan esittämien varausehtojen taloudellisen ja oikeudellisen perustan.

Varausehdot rakentuvat hyvin erikoiseen asetelmaan, varsinkin ehtojen 10-12 osalta. Kohdassa 10 ”varaajalle varataan alustavasti mahdollisuus toteuttaa noin 15 000-20 000 k-m2:n osuus uudesta toimitilarakennusoikeudesta. Kaupunki päättää lopun rakennusoikeuden varaamisesta myöhemmin erikseen.” Näin ollen ei tiedetä, kuinka paljon rakennusoikeutta tullaan loppujen lopuksi myöntämään eikä mille taholle sitä myönnetään eikä myöskään sen vaikutuksia kokonaiskustannuksiin.

Tämän lisäksi varausehtojen kohdassa 12 todetaan mm., että kaupunki luovuttaa tontit markkinahintaan ja että ”toimitilarakennusoikeuden tavoitehintana pidetään vähintään 1 700 €/k-m2”. Markkinahinta on tällä hetkellä 550-650 €/k-m2, joka ei riitä kattamaan kaupungin kuluja. Kaupunki ei tule saamaan asettamaansa vähimmäishintaa. Tavoitteellinen vähimmäishinta jää toteutumatta lopullisten rakennuskustannusten selvittyä. Varauksen toteutuminen ilman huomattavaa veronmaksajien panostusta on epärealistista varsinkin, kun toimitiloista on ylitarjontaa ja hinnat ovat jopa laskeneet. Varausehdoissa pitää määrittää ehdoton vähimmäishinta ilman tavoitteellisuutta, jotta vältytään veronmaksajiin kohdistuvasta todella mittavasta kustannuspaineesta. Varausehtojen tulee olla julkisia ja aukottomia eikä niitä saa altistaa tulkinnoille, joiden maksumieheksi päätyy veronmaksaja.

Johtopäätöksenä yllä olevasta toteamme seuraavaa ja esitämme kysymyksen:

Miksi kaupunki edelleen panostaisi hankkeeseen, joka jo nyt teetettyjen selvityksien perusteella on selkeästi kannattamaton?

Hankkeen kustannusarvion perusta on kestämätön sekä kaupungin että varauksensaajan näkökulmasta. Hankkeen todelliset kustannukset kaupungille ovat todennäköisesti yli 100 milj. €. Kaupungin varausehdoissa antama rakennusoikeuden hinta on epärealistinen, koska se on asetettu vastaamaan puutteellisilla tiedoilla arvioitua 85 milj. €:n investointia. Kaupungin kannalta hankkeen tulee olla perusteltu myös taloudellisesti. Tontinluovutustulojen (verotuloineen) ja hankkeen toteuttamiseksi vaadittavien investointien tulee olla tasapainossa.

Varauksensaaja on tietoinen, etteivät hankkeen edellyttämät kaupungin investoinnit sisälly tällä hetkellä kaupungin investointisuunnitelmaan ja että kaupunki päättää investointien rahoittamisesta vapaan harkintansa mukaan erikseen.

Jo nyt kaupungin asettama tavoitehinta 1 700 €/k-m2 on lähes kolme kertaa yli markkinahinnan (550-650 €/k-m2). Lisäksi tulee ottaa huomioon varausehtojen mukaiset varaajan vastuulle osoitetut lisäselvitysvelvoitteet ja erityisesti hankkeen varmasti haasteelliset rakentamisolosuhteet (rantarakentaminen osin saastuneelle täyttöalueelle, osittain mereen ja kaupungin infran uusiminen/siirtäminen jne.). Hanke ei tule täyttämään varauksensaajan investointiedellytyksiä eikä ylihintaiselle hankkeelle löydy helposti vuokralaista. Suunnittelun reunaehdoiksi ehdotettu 40 000 k-m2 muuttaa rannan tyhjäksi toimistokolossiksi. Hanke vastaa laajuudeltaan Varman pääkonttorialuetta Salmisaaressa.

Varaus tulee hylätä toteuttamiskelvottomana.

Helsinki 15.03.2023

Asunto Oy Helsingin Bulevardin Sonaatti, Hietalahdenranta 5c, 00120 Helsinki

Asunto Oy Helsingin Bulevardin Serenadi, Bulevardi 52, 00120 Helsinki

Asunto Oy Helsingin Bulevardin Aaria, Bulevardi 48, 00120 Helsinki

Asunto Oy Helsingin Hietalahden Helmi, Hietalahdenranta 3, 00150 Helsinki

Asunto Oy Hietalahdenranta 15, Hietalahdenranta 15, 00180 Helsinki

Asunto Oy Telakka, Punavuorenkatu 22, 00150 Helsinki

Asunto Oy Hietalahden puistikko, Punavuorenkatu 23, 00150 Helsinki

Jakelu            Helsingin kaupunginhallituksen elinkeinojaoston jäsenet ja varajäsenet

Hietalahden suunnittelun tilanne

Hietalahden suunnittelu nytkähti eteenpäin.

Kaupunkiympäristölautakunnassa (KYMP) on käsittelyssä esitys elinkeinojaostolle Hietalahden kehittämisvarauksen jatkamisesta vuoden 2024 loppuun asti. Kaupunkiympäristölautakunta jätti asian pöydälle kokouksessaan 28.helmikuuta ja asian käsittelyä jatketaan KYMP-lautakunnan kokouksessa 7. maaliskuuta.

Pro Hietalahti on vedonnut asiassa päättäjiin, jotta Hietalahden kehittämisvarausta ei jatkettaisi. Jäämme odottamaan lautakunnan ratkaisua.

Alustavan tiedon mukaan asia tulisi käsittelyyn elinkeinojaostossa 14.maaliskuuta.

Liitteenä on Hietalahden suunnittelusta tehty päivitetty esitys. Varaus-aluetta on tarkennettu. Esimerkiksi meren täyttöä olisi alkuperäisestä suunnitelmasta tarkoitus lisätä. Katso kartan sivu 2.

Muistattehan yhdistyksemme julkaiseman vetoomuksen https://www.adressit.com/pelastetaan_historiallinen_hietalahti

Allekirjoittajia on jo lähes 1000! Lisää kuitenkin tarvitaan, joten jaathan vetoomusta myös omissa sosiaalisen median kanavissasi.

Päiväni murmelina, osa 3: Pimeyden ytimessä

Kävelin eilisiltana Hietalahdenrannassa merialtaan ympärillä ja mietin erästä Helsingin sanomissa 26.8. ollutta mainiota mielipidekirjoitusta. Siinä kritisoitiin näitä kaupungin massiivisia rakennussuunnitelmia alueelle. Yksi kirjoitusta kommentoinut henkilö sanoi, ettei ymmärrä miten alueen asukkaat voivat kutsua rannan ympäristöä viehättäväksi – että sehän on ankea ja ruma, ei siellä kukaan voi viihtyä. Niinpä kiertelin ja otin valokuvia ja ajattelin, että miten kukaan voi kutsua näitä näkymiä rumiksi ja ei-viihtyisiksi ja itse asiassa ei-miksikään. Kirjoitusta kommentoineen mukaan merialtaan ympärillä ei ole yhtään mitään kenellekään. Luulenpa että moni teistäkin näkee näissä kuvissa muutakin kuin ei-mitään. Vaikka syksyn hämäryys ja koleus ovat jo saapuneet rantaan.

Kaupungilla oli uusimmasta eli valitsemastaan rakennussuunnitelmasta julkinen kuuleminen kaksi viikkoa sitten. Siellä kaupungin edustaja jopa sanoi ääneen, että kyllä ovat saaneet suurimmaksi osaksi kielteisiä kannanottoja ihmisiltä koskien näitä tulevia rakennusaikeita. Pro Hietalahden hallituksen jäsen Matti Laipio keksi loistavan vertailukohteen, selvisi että massiivinen eduskuntatalo on yli KOLMANNEKSEN PIENEMPI kuin nyt kaupungin suunnitellut toimistorakennukset Hietalahden rantaan. Herää oikeutettu kysymys: miten kukaan voi keksiä näin absurdin rakennusprojektin?

Ja koska rannan pikkuruinen maa-alue ei tähän riitä, on saatu todellinen heureka-oivallus – täytetään ikiaikainen meriallas lähes kokonaan. Mitäs nykyisistä veneistä ja purjealuksista, mahtuuhan kanootit kuitenkin uuteen käsienpesualtaaksi nimettyyn puroon. Miten todellakaan kukaan voi keksiä tällaisia suunnitelmia!

Samaa havainnoi meille UrBaanan pelastusprojektin leidit. Marianne Olanterä toi esiin minulle uuden ja todella merkittävän näkökulman. Hän kirjoitti: Katsoin kaupungin järjestämän asukastilaisuuden tallenteen ja ihmettelen todella, kuka ja miksi haluaa pilata rannan tuolla tavalla. Miksi koko suunnitteluvaraus on ylipäätään tehty? Tässäkään ei ole huomioitu ilmansuuntia ja valoa, samoin kuin oli UrBaana-hankkeessa: suunnitellaan korkeita rakennuksia pimentämään niiden pohjois-/luoteispuoli eli se suunta, joka on muutenkin pimein! Hietalahden kohdalla typistetty allas olisi suurimman osan ajasta rakennusten varjossa.

Eli ensin meiltä asukkailta varastetaan valoisa ja toimiva meriallas ja tilalle annetaan PIMEÄ käsienpesuallas. Ja rannan asuintalojen eteen kaupunki ja idean keksinyt HGR Partners pystyttävät eduskuntataloa vielä kolmanneksen suuremman konttorikeskittymän. Joka myös toisi kolmetuhatta työntekijää lisää valmiiksi liikenteellisesti ahtaalle ranta-alueelle. Kukkona tunkiolle meren päälle rakennettava nelikaistainen moottoritie. Ydinkysymys on totta tosiaan: miten KUKAAN voi tällaista edes keksiä.

Hietalahdenrannan suuret suunnitelmat keksinyt HGR Property Partners mainostaa kotisivuillaan olevansa ”kiinteistökehitys- ja sijoitusyhtiö, jonka kestävän arvon kehityshankkeet kasvattavat alueiden vetovoimaisuutta pitkäkestoisesti” ja toiminta tähtää ”elinvoimaisen kaupunkitilan luomiseksi”. No ymmärrätte, en vaivaudu tätä edes kommentoimaan 😏

Ja minun elämäni Sinebrychoffin korttelissa jatkuu Päiväni Murmelina – elokuvan teemoissa – yhä uudelleen joudun heräämään tähän aprillipäivän pilaan, joka onkin karmaisevasti totta 😢

PS Olemme Pro Hietalahti -yhdistyksessä laatimassa julkista kansalaisadressia kaupungille ja päättäjille Hietalahdenrannan pelastamiseksi. Olkaa ihmiset kuulolla, täältä tullaan!

Tertta Saarikko

Ohjaaja

Pro Hietalahti ry, varapuheenjohtaja

HIETALAHDEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Kannanotto on jätetty Helsingin kaupungille 2.9.2021.

Pro Hietalahti ry ja Punavuoriseura ry vastustavat Hietalahteen suunniteltua massiivista toimistorakentamista sekä uutta liikennelinjausta ns. vanhaa maalaituria pitkin.

Osin ahtaalle rantatontille, osin merialtaasta lohkottavalle täyttömaalle suunnitellun uudisrakentamisen kokoa kuvaa sen 35.000 kerrosneliömetrin vertautuminen Eduskuntataloon, jonka kerrosala on eduskunnan tietopalvelun mukaan 23.984 neliömetriä.

Koska mittava rakentaminen pilaisi  Hietalahden ainutlaatuisen ranta- ja telakkamiljöön, alueen kehittämistä ei pidä jatkaa esitetyn suunnitelman pohjalta. Suunnitelmassa ei esimerkiksi ole ollenkaan huomioitu ilmansuuntia ja valoa. Hietalahden allas jäisi  suunniteltujen korkeiden rakennusten pohjois-luoteispuolelle eli siihen suuntaan, joka on muutenkin pimeä. Hietalahden kohdalla typistetty allas olisi suurimman osan ajasta rakennusten varjossa.

HGR Property Partners Oy on esittänyt tavoitteekseen profiloida alue pääkonttorialueeksi. Kuitenkin megatrendinä on toimistotilan kysynnän väheneminen mm. etätyön lisääntymisen takia. Kuvaavasti lukuisen suurten yritysten pääkonttorikiinteistöjen käyttötarkoitus  eteläisessä kantakaupungissa on 2010-luvulla muuttunut etupäässä hotelleiksi kuten entiset Teboilin, Kemikaaliviraston ja Työturvallisuuskeskuksen rakennukset Bulevardin varrella. Sama kehitys jatkuu, sillä käynnissä on useitakin suurten toimistorakennusten muuntamisia hotelleiksi Etelä-Helsingissä, siksikään Hietalahden alueelle ei tarvita uutta toimistotilaa.

Suunnitelmassa pääsääntöisesti siirrettäisiin liikenne kulkemaan merenrantaa pitkin nykyisen ravintola Merimakasiinilta Mallaskadun tunnelille ja edelleen jo nyt ahtaalle Uudenmaankadulle. Tästä aiheutuisi kohtuuttomia melu- ja päästöhaittoja niin Mallaskadun  kuin Uudenmaankadun asukkaille.

Merenpäällinen autoliikenne ei ole Helsingin merellisen strategian mukaista. Suunnitelman mukainen autoliikenteen linjaus ja arvioidun 3 000 uuden työpaikan lisäys kasvattaisi alueen jo nytkin vilkasta liikennettä, mitä lisäisi edelleen merkittävästi myös usean vuoden kestävän rakennusvaiheen mittavat kuljetukset.  Suunnitelma on suoraan jo aikoinaan hylätystä Smith−Polvisen -suunnitelmasta.

Autoliikenne merenrannassa katkaisisi samalla myös avarat merelliset näkymät Hietalahden torilta. Suunnitelma ei myöskään rauhoittaisi torin aluetta, koska meren päällä sijaitsevalta ajoradalta autojen aiheuttama melu kantautuisi torille aivan samalla tavalla.

Pro Hietalahti ry ja Punavuoriseura ry katsovat, että kaavoitusprosessi tulee keskeyttää välittömästi, koska uudishanke on jyrkässä ristiriidassa alueen asukkaiden, helsinkiläisten, elinympäristön kanssa.

Pro Hietalahti ry

Taru Reinikainen, puheenjohtaja                                     

Tertta Saarikko, varapuheenjohtaja

Punavuoriseura ry

Tuija Lindholm, puheenjohtaja