Päiväni murmelina, osa 3: Pimeyden ytimessä

Kävelin eilisiltana Hietalahdenrannassa merialtaan ympärillä ja mietin erästä Helsingin sanomissa 26.8. ollutta mainiota mielipidekirjoitusta. Siinä kritisoitiin näitä kaupungin massiivisia rakennussuunnitelmia alueelle. Yksi kirjoitusta kommentoinut henkilö sanoi, ettei ymmärrä miten alueen asukkaat voivat kutsua rannan ympäristöä viehättäväksi – että sehän on ankea ja ruma, ei siellä kukaan voi viihtyä. Niinpä kiertelin ja otin valokuvia ja ajattelin, että miten kukaan voi kutsua näitä näkymiä rumiksi ja ei-viihtyisiksi ja itse asiassa ei-miksikään. Kirjoitusta kommentoineen mukaan merialtaan ympärillä ei ole yhtään mitään kenellekään. Luulenpa että moni teistäkin näkee näissä kuvissa muutakin kuin ei-mitään. Vaikka syksyn hämäryys ja koleus ovat jo saapuneet rantaan.

Kaupungilla oli uusimmasta eli valitsemastaan rakennussuunnitelmasta julkinen kuuleminen kaksi viikkoa sitten. Siellä kaupungin edustaja jopa sanoi ääneen, että kyllä ovat saaneet suurimmaksi osaksi kielteisiä kannanottoja ihmisiltä koskien näitä tulevia rakennusaikeita. Pro Hietalahden hallituksen jäsen Matti Laipio keksi loistavan vertailukohteen, selvisi että massiivinen eduskuntatalo on yli KOLMANNEKSEN PIENEMPI kuin nyt kaupungin suunnitellut toimistorakennukset Hietalahden rantaan. Herää oikeutettu kysymys: miten kukaan voi keksiä näin absurdin rakennusprojektin?

Ja koska rannan pikkuruinen maa-alue ei tähän riitä, on saatu todellinen heureka-oivallus – täytetään ikiaikainen meriallas lähes kokonaan. Mitäs nykyisistä veneistä ja purjealuksista, mahtuuhan kanootit kuitenkin uuteen käsienpesualtaaksi nimettyyn puroon. Miten todellakaan kukaan voi keksiä tällaisia suunnitelmia!

Samaa havainnoi meille UrBaanan pelastusprojektin leidit. Marianne Olanterä toi esiin minulle uuden ja todella merkittävän näkökulman. Hän kirjoitti: Katsoin kaupungin järjestämän asukastilaisuuden tallenteen ja ihmettelen todella, kuka ja miksi haluaa pilata rannan tuolla tavalla. Miksi koko suunnitteluvaraus on ylipäätään tehty? Tässäkään ei ole huomioitu ilmansuuntia ja valoa, samoin kuin oli UrBaana-hankkeessa: suunnitellaan korkeita rakennuksia pimentämään niiden pohjois-/luoteispuoli eli se suunta, joka on muutenkin pimein! Hietalahden kohdalla typistetty allas olisi suurimman osan ajasta rakennusten varjossa.

Eli ensin meiltä asukkailta varastetaan valoisa ja toimiva meriallas ja tilalle annetaan PIMEÄ käsienpesuallas. Ja rannan asuintalojen eteen kaupunki ja idean keksinyt HGR Partners pystyttävät eduskuntataloa vielä kolmanneksen suuremman konttorikeskittymän. Joka myös toisi kolmetuhatta työntekijää lisää valmiiksi liikenteellisesti ahtaalle ranta-alueelle. Kukkona tunkiolle meren päälle rakennettava nelikaistainen moottoritie. Ydinkysymys on totta tosiaan: miten KUKAAN voi tällaista edes keksiä.

Hietalahdenrannan suuret suunnitelmat keksinyt HGR Property Partners mainostaa kotisivuillaan olevansa ”kiinteistökehitys- ja sijoitusyhtiö, jonka kestävän arvon kehityshankkeet kasvattavat alueiden vetovoimaisuutta pitkäkestoisesti” ja toiminta tähtää ”elinvoimaisen kaupunkitilan luomiseksi”. No ymmärrätte, en vaivaudu tätä edes kommentoimaan 😏

Ja minun elämäni Sinebrychoffin korttelissa jatkuu Päiväni Murmelina – elokuvan teemoissa – yhä uudelleen joudun heräämään tähän aprillipäivän pilaan, joka onkin karmaisevasti totta 😢

PS Olemme Pro Hietalahti -yhdistyksessä laatimassa julkista kansalaisadressia kaupungille ja päättäjille Hietalahdenrannan pelastamiseksi. Olkaa ihmiset kuulolla, täältä tullaan!

Tertta Saarikko

Ohjaaja

Pro Hietalahti ry, varapuheenjohtaja

HIETALAHDEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Kannanotto on jätetty Helsingin kaupungille 2.9.2021.

Pro Hietalahti ry ja Punavuoriseura ry vastustavat Hietalahteen suunniteltua massiivista toimistorakentamista sekä uutta liikennelinjausta ns. vanhaa maalaituria pitkin.

Osin ahtaalle rantatontille, osin merialtaasta lohkottavalle täyttömaalle suunnitellun uudisrakentamisen kokoa kuvaa sen 35.000 kerrosneliömetrin vertautuminen Eduskuntataloon, jonka kerrosala on eduskunnan tietopalvelun mukaan 23.984 neliömetriä.

Koska mittava rakentaminen pilaisi  Hietalahden ainutlaatuisen ranta- ja telakkamiljöön, alueen kehittämistä ei pidä jatkaa esitetyn suunnitelman pohjalta. Suunnitelmassa ei esimerkiksi ole ollenkaan huomioitu ilmansuuntia ja valoa. Hietalahden allas jäisi  suunniteltujen korkeiden rakennusten pohjois-luoteispuolelle eli siihen suuntaan, joka on muutenkin pimeä. Hietalahden kohdalla typistetty allas olisi suurimman osan ajasta rakennusten varjossa.

HGR Property Partners Oy on esittänyt tavoitteekseen profiloida alue pääkonttorialueeksi. Kuitenkin megatrendinä on toimistotilan kysynnän väheneminen mm. etätyön lisääntymisen takia. Kuvaavasti lukuisen suurten yritysten pääkonttorikiinteistöjen käyttötarkoitus  eteläisessä kantakaupungissa on 2010-luvulla muuttunut etupäässä hotelleiksi kuten entiset Teboilin, Kemikaaliviraston ja Työturvallisuuskeskuksen rakennukset Bulevardin varrella. Sama kehitys jatkuu, sillä käynnissä on useitakin suurten toimistorakennusten muuntamisia hotelleiksi Etelä-Helsingissä, siksikään Hietalahden alueelle ei tarvita uutta toimistotilaa.

Suunnitelmassa pääsääntöisesti siirrettäisiin liikenne kulkemaan merenrantaa pitkin nykyisen ravintola Merimakasiinilta Mallaskadun tunnelille ja edelleen jo nyt ahtaalle Uudenmaankadulle. Tästä aiheutuisi kohtuuttomia melu- ja päästöhaittoja niin Mallaskadun  kuin Uudenmaankadun asukkaille.

Merenpäällinen autoliikenne ei ole Helsingin merellisen strategian mukaista. Suunnitelman mukainen autoliikenteen linjaus ja arvioidun 3 000 uuden työpaikan lisäys kasvattaisi alueen jo nytkin vilkasta liikennettä, mitä lisäisi edelleen merkittävästi myös usean vuoden kestävän rakennusvaiheen mittavat kuljetukset.  Suunnitelma on suoraan jo aikoinaan hylätystä Smith−Polvisen -suunnitelmasta.

Autoliikenne merenrannassa katkaisisi samalla myös avarat merelliset näkymät Hietalahden torilta. Suunnitelma ei myöskään rauhoittaisi torin aluetta, koska meren päällä sijaitsevalta ajoradalta autojen aiheuttama melu kantautuisi torille aivan samalla tavalla.

Pro Hietalahti ry ja Punavuoriseura ry katsovat, että kaavoitusprosessi tulee keskeyttää välittömästi, koska uudishanke on jyrkässä ristiriidassa alueen asukkaiden, helsinkiläisten, elinympäristön kanssa.

Pro Hietalahti ry

Taru Reinikainen, puheenjohtaja                                     

Tertta Saarikko, varapuheenjohtaja

Punavuoriseura ry

Tuija Lindholm, puheenjohtaja

Hietalahden ideasuunnitelmat

Kannanotto on jätetty Helsingin kaupungille 16.4.2021.

Pro Hietalahti ry haluaa yhteistyössä kaupungin ja asukkaiden kanssa lisätä alueen viihtyvyyttä sekä kehittää kaupunginosamme kulttuurihistoriallisia arvoja ja merellistä ympäristöä paremmin tukevia vaihtoehtoja. Nyt esitetyt ideasuunnitelmat ovat mielestämme ristiriidassa alueen ja sen asukkaiden tarpeiden kanssa. Siksi mielestämme alueen kehittämistä ei pidä jatkaa yhdenkään esitetyn kolmen suunnitelman pohjalta.

Jokaiseen kolmeen ideasuunnitelmaan sisältyy  rakentamista vähintään 34 500 kerrosneliömetriä, mistä valtaosa toimistotilaa. Kehittämisvarauksen hakuvaiheessa kaupunkilaisten annettiin ymmärtää  suunnittelun pohjautuvan noin puolet pienempään neliömäärään. Jo tuolloin olisi ollut perusteltua ilmaista suunniteltu todellinen rakentamismäärä.

HGR on esittänyt tavoitteekseen profiloida alue pääkonttorialueeksi. Kuitenkin megatrendinä on toimistotilan kysynnän väheneminen mm. etätyön lisääntymisen takia. Kuvaavasti lukuisia pääkonttorikiinteistöjä eteläisessä kantakaupungissa on 2010-luvulla muutettu hotelleiksi. Sama kehitys jatkuu. Käynnissä on useitakin suurten toimistorakennusten konvertointeja hotelleiksi Etelä-Helsingissä. Siksi Hietalahden alueelle ei tarvita uutta toimistotilaa.

Ideasuunnitelmissa pääsääntöisesti siirrettäisiin liikenne kulkemaan merenrantaa pitkin nykyisen ravintola Merimakasiinilta Mallaskadun tunnelille. Merenpäällinen autoliikenne ei ole Helsingin merellisen strategian mukaista. Autoliikenteen helpottaminen ainoastaan lisättäisi alueen jo nytkin vilkasta liikennettä.  Suunnitelma on suoraan jo aikoinaan hylätystä Smith−Polvisen -suunnitelmasta.

Autoliikenne merenrannassa katkaisisi samalla myös avarat merinäkymät Hietalahden torilta. Suunnitelma ei myöskään rauhoittaisi torin aluetta, koska meren päällä sijaitsevalta ajoradalta autojen aiheuttama melu kantautuisi torille aivan samalla tavalla.

Lisäksi liikenne tulisi ruuhkautumaan Uudenmaankadun tunnelissa, koska tunnelin toisella puolella ei ole kuin yksi autokaista. Tämä aiheuttaisi kohtuuttomia melu- ja päästöhaittoja Mallaskadun puolella asuville.

Suunnitelmassa numero 3 nykyinen aallonmurtajana toimiva maalaituri on poistettu kokonaan. Sen seurauksena aallokko voimistuisi myrskyissä ranta-alueella, mikä lisäisi merkittävästi tulvariskiä Hietalahden satama-altaan tuntumassa. Siksi tällaista vaihtoehtoa voi pitää jopa vaarallisena.

Ideasuunnitelmissa esitetyn rantaan sopimattoman toimistorakentamisen sijaan Pro Hietalahti ry esittää Hietalahdenrannan alueen kehittämistä. Alueelle voitaisiin rakentaa lisää matalaa kahvila- ja liiketilaa. Alueen merellisyyttä korostavat rannan höyry- ja ravintolalaivat korostaen alueen omaleimaisuutta ja muistuttaen Hietalahden historiasta satama-alueena. Hietalahdesta kaivataan myös vesibussiyhteyttä Helsingin saaristoon esimerkiksi Pihlajasaareen ja Suomenlinnaan.

Maalaituri ja altaan länsipää kaipaisivat siistimistä ja kunnostamista. Tuemme ajatusta vanhan maalaiturin muuttamisesta kevyenliikenteen väyläksi. Kevyenliikenteen väylä tulisi toteuttaa esimerkiksi olemassa olevan kääntösillan automatisoinnilla, joka mahdollistaisi myös isompien veneiden liikenteen Hietalahden altaassa. Kääntösillat toimivat lumoavina nähtävyyksinä maailmalla ja näin varmasti Hietalahdessakin. Altaan länsipäähän sopisi myös isohko terassialue, josta kääntösiltaa voisi ihailla ja kuvata.

Suunnitelmissa tulisi huomioida Sinebrychoffin puiston joustava yhdistäminen rantareittiin, esimerkiksi kattamalla Mallaskatua lähemmäksi Hietalandenrantaa ja rakentamalla kevyenliikenteen reitti allasalueelle.

Hietalahden altaan aluetta on syytä kehittää urbaanina virkistysalueena, jossa viihdyttäisiin alueen historiaa kunnioittaen. Toimistokolossien rakentaminen alueelle olisi räikeästi ristiriidassa tämän kanssa.

Pro Hietalahti ry vastustaa jyrkästi jokaista HGR Property Partnersien esittämää vaihtoehtoa.  

Pro Hietalahti ry

Taru Reinikainen, puheenjohtaja                                        

Tertta Saarikko, varapuheenjohtaja

Päiväni murmelina osa 2 -käsienpesuallas

Kun viime loppukesästä kuulin huhuja, että Helsingin kaupunki suunnittelee isoa toimistotaloa Hietalahden rantaan sekä autotietä merialtaan ylitse, nauroin että paras aprillipila ikinä. Sittemmin oloni murmelina on vain jatkunut ja jatkunut. Muistattehan tarinan tunnetusta elokuvaklassikosta, ihminen herää aamusta toiseen samaan päivään. Minun tapauksessani joka päivä uudelleen samaan absurdiin tietoisuuteen – kaupunki todellakin aikoo tuhota meille Hietalahden asukkaille niin kovin rakkaan ranta-alueen. Puhumattakaan merellisen telakka-alueen ainutlaatuisesta historiallisesta merkityksestä.

Sitten odottelimme kaupungin grynderiltä tilaamia kolmea suunnitteluratkaisua. Ja sitten ne julkaistiin. Ehdotukset ovat shokki asukkaille, kylmä märkä rätti vasten kasvoja. Sitä paitsi symbolisesti myös rättiteemaa mukaillen – eräs asiasta medioissa haastateltu arkkitehti totesi, että merellisen Helsingin ilmeen sijaan asukkaiden ”iloksi” jätetään avaran maiseman ja merialtaan sijaan umpirakennettu ranta pienen käsienpesualtaan ympärille.

Toki merialtaan ympäristöä on syytäkin kehittää. Itse olen täpinöissä vanhasta ajatuksesta muuttaa merialtaan länsipäädyn maalaiturit kevytliikenteen käyttöön ja tehdä väliin automatisoitu kääntyvä silta. Näin Hietalahden altaaseen pääsisivät isommatkin veneet. Ja ympärillä rannan höyry- ja ravintolalaivat korostamassa alueen merellistä omaleimaisuutta ja muistuttaen Hietalahden historiasta satama-alueena.

Haaveilen myös Helsingin vesibussiliikenteen yhdeksi stopiksi Hietalahden torin rantaa. Toisi varmasti elävyyttä alueelle. Ja ajatelkaas miten hurmaavaa olisi istuskella isolla terassialueella kääntösillan ympärillä ja nauttia tulevasta ja lähtevästä veneliikenteestä. Se näkymä kiehtoo ympäri maailmaa.

Muistan miten kauan sitten Helsingissä puhuttiin, että jos Paavo Väyrysestä tulee Suomen uusi presidentti, lähtevät ihmiset ensimmäisellä Ruotsinlaivalla kohti länttä. No se asia sikseen, mutta tätä teemaa mukaillen – moni Hietalahdenrannan nykyinen asukas on jo sanonut, että jos nämä gryndereitten ehdotukset toteutuvat, he muuttavat pois. En yhtään ihmettele.

Ja yhä edelleen kaupunki ja grynderi kehtaavat ilmoittaa, että tämä kaikki tehdään asukkaitten viihtyvyyden parantamiseksi. Kuinka ne kehtaavat? Ja kyllähän ne näyttävät kehtaavan!

Mutta yhden asian päättäjät ja grynderi unohtavat – me Hietalahden asukkaat olemme täynnä taistelutahtoa. Ja sopivasti kuntavaalitkin ovat tulossa… Ja iloksemme olemme seuranneet, että Hietalahden arvokkaan telakka-alueen uhkaava kohtalo on alkanut kiinnostaa ja kauhistuttaa jo laajemminkin helsinkiläisiä ja suomalaisia ihan valtamedioita myöten.

Hollywoodissa on muodissa ollut jo pitkään tehdä menestyselokuvalle yhä uusia jatko-osia. Meillä Hietalahdessa on meneillään Päiväni Murmelina jatko-osa 2 – Käsienpesuallas. Mutta mehän teemme kaikkemme, että tähän tulee stoppi. Emme tarvitse yhtään lisää aprillipiloja.

Tertta Saarikko

Ohjaaja

Pro Hietalahti ry, varapuheenjohtaja

PS Käykää ihmiset kommentoimassa kaupungin sivulla näitä kolmea vaihtoehtoa, kommentointi auki 18.4. asti, https://kerrokantasi.hel.fi/hietalahdenranta-ideasuunnitelmat?headless=false&lang=fi

Kuka päättää kaupunkisuunnittelussa?

Rahalla saa ja hevosella pääsee, on vanha suomalainen sananlasku. Viime aikoina sananlasku on muuttunut todeksi Helsingin kaupunginsuunnittelussa. Sijoittajat tekevät kehittämisvarauksia pitkin kaupunkia ja sen jälkeen suitsivat kaupunkia suunnittelussa ja rakentamisessa. Kaupunkisuunnittelun ja rakentamisen tulee tapahtua avoimessa demokraattisessa päätöksentekoprosessissa.

Siirtymistä sijoittajavetoiseen malliin on perusteltu muun muassa sillä, että ei haluta samanlaista tilannetta kuin Guggenheim museon suhteen. Vaikka museoprojekti olikin pitkä, on muistettava , että siinä toimittiin oikein ja avoimesti. Kaupunginvaltuusto viime kädessä päätti mihin kaupunkilaisten rahoja käytetään tai oikeammin ei käytetty.

Tietyissä kohteissa voi olla perusteltua tonttiomaisuuden myynti vuokraamisen sijaan, esimerkiksi asuinrakentamisessa myymisellä voidaan vaikuttaa asuntojen hintaan. Minun on kuitenkin vaikea uskoa, etteikö kaupungin paraatipaikan tonteille löytyisi rakennuttajia vuokrallekin. Kaupungin paraatipaikkojen myyminen ei ole taloudellisesti järkevää. Kaupunki on rikkonut muun muassa omia periaatteitaan myymällä Kalasatamassa olevan kaupungin palvelukeskuksen. Kaupunki maksaa nyt vuokraa tiloista yksityiselle sijoittajalle. Tonttimaasta ja sen rakentamisesta tuleva arvonnousu kuuluu kaupunkilaisille ei sijoittajille.

Hietalahdessa kiinteistösijoitusyhtiö on ilmoittanut kannattavan hankkeen minimirakentamisen määrä olevan 30.000 kerrosneliömetriä. Pasilan Trigonissa kiinteistösijoittaja jälkikäteen ilmoitti suunnittelukilpailun voittaneen suunnitelma olevan heille riittämätön. On erikoista, että sijoittajat määrittävät kaupungille minimiehtoja. Ehtojen määrittelyn pitäisi tapahtua kaupungin, ei sijoittajan toimesta.

Avoimuus rakennushankkeissa säilyy ainoastaan avoimella päätöksentekoprosessilla. Kehittämisvarauksien tulee olla heti alusta alkaen avoimia ja suunnitelmia pitää pystyä kommentoimaan jo ennen kehittämisvarauksen myöntämistä. Esimerkiksi Hietalahden kehittämisvarausta oli valmisteltu lähes vuosi ennen kuin asiasta ensimmäisen kerran tiedotettiin asukkaille. Avoimella prosessilla vältetään muun muassa mahdolliset epäillyt korruptiosta.

Kehittämisvarauksia voidaan jatkossakin myöntää. Varauksien tulisi sisältää tarkastelupisteet, joissa voidaan tarvittaessa todeta, ettei ao. suunnitelma ole enää jatkokehityskelpoinen ja suunnittelu päätetään. Näin toimien välttyisimme siltä ongelmalta, ettei projektia voida enää perua, kun se on jo niin pitkällä. Kaupungin mukaan lähes kaikki kantansa kertoneista vastustivat Hietalahden rakentamista samoin. On käsittämätöntä, että suunnittelu silti jatkuu ja kaupunkilaisille vakuutetaan näkemyksiemme tulleen huomioiduksi. Kaupunki ei muka ole luotettava sijoituskohde, ellei hankkeita viedä loppuun. Itse koen olevan kaikkien ajan ja rahan säästöä lopettaa hankkeet ajoissa eikä aiheuttaa vuosikausien valitusrumbaa. 

Taru Reinikainen

puheenjohtaja, Pro Hietalahti ry

Kolumni on julkaistu alun perin Kamppi-Eira -lehdessä 14.4.2021.

Hautamonumentti

Vajaa vuosi sitten meidän Hietalahdessa asuvien tietoon tuli täysin puun takaa kehittämisvaraus, missä kaupunki varaa alueen suunniteltavaksi HGR Property Partners Oy:lle vuoden 2022 loppuun asti.  Mielestäni jo tuolloin ”liian valmiiksi pureskeltuun” esitykseen ei ollut kuultu ainakaan taloyhtiötämme Hietalahdenranta viitosta, jos paljon muitakaan.  Kiistaton tosiasia on, että kehittämisvaraus koskettaa kaikista eniten talomme asukkaita ja vuokralaisia.  Pähkinänkuoressa tuolloin esitetty suunnitelma piti sisällään Nesteen huoltoaseman kohdalle rakennettavan seitsenkerroksisen toimistotalon, nelikaistaisen ”moottoritien” sillalla ravintola Merimakasiinin kohdalta Mallaskadun tunneliin ja Hietalahden torin alle louhittavan parkkihallin.  Helsingin kaupunki on jo pitkään mainostanut, kuinka kaupunkilaiset voivat vaikuttaa näihin suunnitelmiin ilmoittamalla mielipiteensä ”Kerro kantasi”-foorumille ideoihin siellä tutustuttuaan.  Sitten homma etenee ja kannanotot huomioidaan suunnitelmia eteenpäin työstettäessä.  Viime keväänä kantaa po. kehittämisvaraukseen otti yli tuhat kansalaista.  Heistä yli 90 % vastusti jyrkästi etenkin korkeaa rakentamista näkymäesteeksi rantaan sekä ”moottoritietä”.  Aiheen tiimoilta järjestetty kaupunkikävely muodostui farssiksi, sillä sille sai koronan takia osallistua taloyhtiöstämme ainoastaan yksi henkilö.

Ajattelimme lapsellisesti, että näillä kuulemisilla ja kannanotoilla olisi demokraattisessa järjestelmässä vaikutusta maaliskuun puolen välin tietämillä julkistettuihin kaupungin ohjauksessa syntyneisiin kolmeen ideasuunnitelmaan.  Jopa minä kovaksi keitetty mies järkytyin niihin tutustuessani.  Kaikissa esityksissä oli uudisrakentamisen määrä tuplaantunut viime keväästä.  Nyt suunnilleen 35 000 neliömetriä, joista varauksensaajalle osoitettaisiin noin puolet mitä ilmeisimmin firman pääkonttoriksi.  Kun minä epäilen kaikkea, tuli mieleeni tällainen sairas ajatus.  Hyväksytään suunnitelma, missä neliöistä niistetään puolet pois, päästään suunnilleen vuosi sitten esitettyyn tuolloinkin älyttömän suurelta tuntuneeseen määrään.  Kaupungin kaupatessa pientä tonttia hinta ainakin osittain määräytynee rakennettavien neliöiden mukaan.  Ideoissa puhuttiin nyt yhden rakennuksen sijasta jopa neljästä.  Hietalahden allasta pienennettäisiin ja todennäköisesti ”moottoritien” pengerrykset kaventaisivat merialuetta Jätkäsaaren suuntaan.  Yhdestä suunnitelmasta sillan kautta rakennettava väylä puuttui, mutta muuten se neljine laatikkomaisine taloineen on niin kökkö, ettei sillä mielestäni ole minkäänlaisia menestymisen mahdollisuuksia.  Ehkä tarkoituksellisesti.  Tätä 22.3.2020 kirjoittaessani ”Kerro kantasi”-palveluun on tullut lähes 500 kommenttia.  Suurin osa pitää suunnitelmia kelvottomina ja järjettöminä.  Minäkin sinne kommentoin omalla nimelläni.  En anonyymisti, kuten joku ideoita kannattanut kymmenkunta kertaa peräkkäin vähän sanamuotoja muutellen.  Raapustelin sinne viimekeväisestä ylen turhautuneena.  Kansalaisia kyllä kuullaan, mutta ei kuunnella.

Helsingin kaupungin nettisivujen mukaan ideasuunnitelmien lähtökohtana on luoda Hietalahdenrantaan korkean profiilin yrityskeskittymä kivijalkapalveluineen sekä kehittää alueen julkisia ulkotiloja – Hietalahden toria, Hietalahden altaan ympäristöä ja merenrantaa – laadukkaana kävely-ympäristönä monipuolisine toimintoineen.

Aika vaikeaa on omalta parvekkeelta katsoen kuvitella edellä kerrotun vision toteutumista.  Miljoona ihmistä meni vuosi sitten viikossa etätöihin.  Tulevaisuudessa tulee siis toimitilaa Helsingissä piisaamaan ilman uutta rakentamista.  Ihan joka paikassa.  Hietalahden altaan muututtua kapeaksi kanavaksi väki tuskin terassilla nauttisi neljällä kaistalla ajelevien autojen estäessä näkymän merelle.  Hietalahdenranta-nimiseltä kadulta ei näkisi vettä enää kuin kurkkimalla.  Talojen ylimpien kerroksien parvekkeilta ehkä vähäsen.  Suunnitelmissa kerroskorkeus näet nousisi ainakin osittain sinne seitsemänteen.  Telakkarannan-asuntoalue alkaa hahmottua kahden talon noustua harjakorkeuteensa.  Myös Nesteen huoltoasemaa lähimmän 2024 valmistuvan rakennuksen pohjatöiden aitauksista selviää, miten ahdas asuntoalueesta tulee.  Kesävaatteissa aurinkoisessa säässä meren tuntumassa kirmailevat ihmiset havainnekuvissa antavat toisenlaisen kuvan.  Talothan mataloituvat Kemikaliovirastosta pohjoiseen päin tultaessa ja huoltoasemaa lähimmäksi ihan ajoaukon kulmaan tuleva nostetaan neljäkerroksiseksi.  Tuntuisi oudolta, jos viidentoista metrin päässä kohoaisi korkea torahammas tai neliskulmainen massiivinen synkkä laatikko.  Telakkarantaan tulee kosolti kaikenmoista virikettä ravintoloineen ja muine toimintoineen.  Hietalahden aluetta voisi kehittää sitä tukemaan ja lisäämään matalalla rantarakentamisella. Ehkä nykyisen ravintola Hampton Bayn harjakorkeuteen asettuvalla.  Pienvenesatamaa ja niille huoltoa, terasseja, kioskeja, melontaa, ehkä pienimuotoista merikylpylää ja niin edelleen.  Jostakin pitää myös autoja tankata vielä pitkään.

Onneksi kuntavaalit siirrettiin kesäkuulle.  Nyt on hyvää aikaa kysellä vaikka kaikilta ehdokkailta, mitä mieltä he ovat tästä kehittämisvarauksesta ja ylipäätään, kuinka he merellistä ja maallistakin Helsinkiä rakentaisivat asukkaiden sekä kaupunkilaisten esittämiä näkemyksiä kunnioittaen.  Onko tahtotilana, että ihmiset tulevaisuudessa sankoin joukoin rientävät kunnioittamaan Hietalahden täytetyn altaan kunniaksi rakennettua hautamonumenttia.  Senhän tosin näkee myös mainiosti sähköautosta kannaksen yli rakennetun sillan korkeimmalta kohdalta.

Ajattelin mennä katsomaan, löytyisikö Nesteen huoltoaseman pihalta liito-oravan jätöksiä.  Ulosteella on estetty ihan järjellisiäkin rakennushankkeita.       

Jussi-Pekka Lämsä

Kirjoitus on julkaistu alun perin Kamppi-Eira -lehdessä 15.4.2021.