Kannanotot

Pro Hietalahti on yhdessä Helsingin Eteläisten Kaupunginosien ja Ullanlinnan yrittäjäyhdistyksen sekä asunto-osakeyhtiöiden kanssa vaatinut, että kaavaehdotus palautetaan uudelleen valmisteluun.

Asemakaavaluonnokseen tulee tehdä muistutuksessa esitetyt täydennykset ja korjaukset siten että asemakaavaehdotus täyttää täydennysten ja korjausten jälkeen:

(i) Alueidenkäyttölain (”AKL”) 9 §:n kaavamonopolin haltijalle (=Helsingin kaupunki) asettamat velvollisuudet selvittää kaavan laatimiseen liittyvät ympäristövaikutukset erityisesti liikenteen toimivuuden osalta. Asemakaavaehdotukseen sisältyvä vaikutusarvio on puutteellinen erityisesti siltä osin, että se ei sisällä sellaisia kaupungin vireille panemia hankkeita, joilla on merkittäviä ja välittömiä vaikutuksia Hernesaaren alueen liikenteen toimivuuteen;

(ii) AKL:n 54 §:n (”Asemakaavan sisältövaatimukset”) kaupunkia sitovat määräykset siitä, että asemakaava on laadittava siten että se luo edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle ja liikenteen järjestämiselle;

(iii) Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan 10.10.2023 tekemän lainvoimaisen päätöksen sisältämän edellytyksen, jonka mukaan asemakaavassa on muun ohella varmistettava, että ”Hernesaaren rakentamisen aikana ja sen jälkeen liikenteen sujuvuus ei kohtuuttomasti heikenny”.

Vaatimuksemme perustuvat paitsi AKL:n edellä viitattuihin säännöksiin, myös korkeimman hallinto-oikeuden jo aiemmin Hernesaaren asemakaavoituksen osalta antamaan ennakko-päätökseen KHO 2022:56, jolla Helsingin kaupunkisuunnittelun laatima ja valtuuston vuonna 2020 hyväksymä asemakaava, sen jo tultua hylätyksi Helsingin hallinto-oikeudessa, kumottiin lainvastaisena. KHO:n päätös sisältää Helsingin kaupungille selkeää ohjeistusta Hernesaaren asemakaavan jatkosuunnittelulle, jota ohjeistusta kaupunki ei ole noudattanut uudessa kaavaehdotuksessa.

Nyt nähtäville asetettu asemakaavaluonnos on lähes identtinen korkeimman hallinto-oikeuden vuonna 2022 hylkäämän asemakaavan kanssa.

Uusi asemakaavaehdotus oli nähtävillä jo vuoden 2024 elo-syyskuussa, jolloin muistu-tuksessamme kiinnitimme huomiota nähtäväksi asetettujen asiakirjojen puutteellisuuteen. Kaupunki oli jättänyt pois nähtäville asetetuista asiakirjoista kaikkein merkityksellisimmät asemakaavan liikenteellisiin vaikutuksiin liittyvät selvitykset.

Edelleenkään kyseistä kaupunkiympäristön toimialalla (”KYMP”) vuonna 2023 laadittua asiakirjaa ”Hernesaaren asemakaavoituksen liikenteelliset periaatteet” (”Raportti”) ei ole lueteltu uudelleen nähtävillä olevissa asiakirjoissa. Siihen on ainoastaan lyhyt linkkiviittaus nähtävillä olevan vuorovaikutusraportin sivulla 11, mutta itse asiakirjaa tai sen sisältämiä tietoja (mm. kaupunkiympäristölautakunnassa jo esillä olleista eri vaihtoehdoista asema-kaavan liikenteellisten ongelmien estämiseksi tai vähentämiseksi) ei löydy siitä aineistosta, jonka perusteella muistutuksia on ollut mahdollista tehdä.

Käsittääksemme Raportti on haluttu pitää pois muistutuksen tekijöiden näköpiiristä juuri sen johdosta, että ainoastaan KYMP:n suosima toimenpide Hernesaaren autopaikkojen enim-mäismäärän rajaamiseksi tulisi julkisen keskustelun kohteeksi; samalla kaupunki on mitä ilmeisemmin halunnut eliminoida keskustelun ulkopuolelle muut mahdolliset liikenteen sujuvuutta parantavat toimenpidevaihtoehdot. Vaadimme, että asemakaavan uudelleen valmistelussa hyödynnetään kaikki Raportissa esillä olevat keinot Hernesaaren tiedossa olevien liikenteellisten ongelmien estämiseksi.

Ilmoitamme jo tässä vaiheessa, että kaupungin menettelytapa Raportin sisältävien tietojen peittely on hyvän hallintotavan vastaista ja saattaa johtaa oikeudelliseen muotovirheeseen päätöksenteon myöhemmissä vaiheissa.

Asemakaavaehdotuksen käsittely tulee jatkumaan muistutusten määräajan päättymisen jälkeen kuntavaalien jälkeisessä uudessa kaupunkiympäristölautakunnassa. Asemakaava-ehdotus etenee lautakuntakäsittelyn jälkeen kaupunginhallitukseen ja lopulta kaupungin-valtuustoon.

Päätöksenteon objektiivisuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston käsitellessä asemakaavaehdotusta, päätöksentekijöiden tietoon saatetaan kaikki Raportista ilmenevät keinot Hernesaaren tiedossa olevien liikenneongel-mien eliminoimiseksi. Edellä mainittujen syiden johdosta tämän keskeisen, KYMP:n tiedossa varsin hyvin olevan asiakirjan jättäminen ensin nähtävillä olevien asiakirjojen ulkopuolelle kokonaisuudessaan ja tällä toisellakin kierroksella vain yhdestä asiakirjasta ilmenevän viittauksen varaan, on erittäin kyseenalaista.

Lue muistutus kokonaisuudessaan alta.

Kiitos mahdollisuudesta antaa mielipide suunnitelman valmisteluvaiheessa. Suunnitelma-aineistot ovat laajat ja osin moniselitteiset, mikä vaikeuttaa asian käsittelyä.

Keskustan elinvoimaan vaikuttavia tekijöitä on monia, eikä niiden tieteellinen analysointi ole helppoa. Konsulttien tekemä vaikutusarviokin on enintään viitteellinen. Tekijöiden arvomaailmallakin on oma vaikutuksensa. Esimerkkinä voi mainita Oslon keskustan järjestelyt, josta oli jätetty mainitsematta autoliikenteen ohjaaminen tunneleihin, millä siellä on luotu edellytykset autottomien alueiden luomiselle. Myös Tukholmassa autoliikenteen tunneli- ym. ratkaisuilla on merkittävä rooli kävelyalueiden toteutuksessa. Tämä mahdollisuus jätettiin Helsingissä poliittisella päätöksellä käyttämättä. Tunneliratkaisut olisi hyvä ottaa uudelleen keskusteluun viimeistään seuraavalla valtuustokaudella. Kaiken kaikkiaan liikenne on vain yksi tekijä, millä elinvoimaan voidaan vaikuttaa. Kansainvälisten esimerkkien syvällinen analyysi olisi parhaita tapoja hakea ratkaisua Helsinginkin ongelmiin, tässä esitetyt analyysit ovat jääneet puolitiehen.

Asukasyhdistykset ja kauppakamarikin ovat toistuvasti yrittäneet muistuttaa, että keskustan liikenne ei ole vain sinne tulevaa ja sinne jäävää liikennettä. Merkittävä osa liikennetarpeesta syntyy myös keskustassa asuvien noin 60.000 asukkaan tarpeista ja keskustan sekä Helsingin niemen molemmille puolille rakennettujen laajojen asuin-, palvelu- ja työssäkäyntialueiden poikittaisliikenteestä. Keskustan asukkaiden liikkuminen seudulla eri suuntiin on turvattava ja huolehdittava myös kohtuuhintaisten asukaspysäköintimahdollisuuksien säilymisestä. Suunnitelmassa on pysäköintiä käsitelty, mutta taloudellisen ratkaisun löytäminen jää vielä pohdinnan tasolle. Keskustan asuminen on tärkeä osa elinvoimaa, eikä sen toimivuutta tule tarpeettomasti heikentää.

Koska keskustan alittavaa tunneliratkaisua ei haluttu tehdä, on poikittaisliikenne hoidettava maanpäällisillä kaduilla. Kaivokadulla ja Esplanadeilla on siinä molemmilla tärkeä roolinsa keskustaan tulevan ja siellä olevan liikenteen välittämisessä. Kaivokadun sulkeminen autoliikenteeltä on otettu suunnitelman pääkohdaksi. Rautatieaseman edustan kävelyolosuhteita on toki mielekästä parantaa. Se voisi puoltaa Kaivokadun kaventamista 1+1 kaistaiseksi, mutta ei kokonaan sulkemiseksi, koska Kaivokadun-Simonkadun-Kansakoulukadun yhteys on poikittaisliikenteelle tärkeä yhteys. Sen sijaan Kaivokadun osoittaminen polkupyöräverkon pääreitiksi tuntuu tarpeettomalta, koska juuri valmistunut baanan rautatieaseman alittava tunneli palvelee samaa liikennettä. Polkupyörille suunniteltu tila voitaisiin antaa jalankululle. Kaivokadun ajoneuvoliikenteen poistaminen ennen Esplanadien putkistoremonteja ei olisi muutenkaan mahdollista. Esplanadien kokeilu tulee lopettaa ja palauttaa ajokaistat entiselleen. Tämä on välttämätöntä myös pelastusliikenteen tähden. Kaivokadun suunnittelussa tulee huomioida saattoliikenne rautatieasemalle. Esimerkiksi liikuntaesteisille on varmistettava pääsy päärautatieasemalle. Suunnittelussa on huomioitava esteettömyys muutenkin.

Poikittaisliikenteen tärkeän katuparin muodostaa Lönnrotinkatu ja Uudenmaankatu. Niiden välityskykyä on heikennetty viimeaikaisilla toimenpiteillä, Lönnrotinkatua erikoisella pyörätieratkaisulla ja Uudenmaankatua liikennevalo-ohjauksella ja Erottajan kesäkatukaistamuutoksilla. Kummallekaan kadulle ei pidä osoittaa pyörätietä ja muutkin niiden sujuvuutta haittaavat järjestelyt tulee poistaa. Pyöräily voidaan ohjata rauhallisemmille sivukaduille, kuten Punavuorenkadulle ja Kalevankadulla. Uudenmaankadun valo-ohjauksessa on painotettava myös poikittaisliikenteen sujuvuutta. Nyt sen vihreä aika on vain muutamia sekunteja. Keskustan huoltotunnelin kehittäminen on tärkeä osa suunnitelmaa. Sillä voidaan osittain poistaa niitä ongelmia, joita keskustatunnelin hylkääminen aiheuttaa. Huoltotunnelilla voidaan parantaa keskustan pysäköintilaitoksiin saapuvan liikenteen sujuvuutta ja poistaa sitä liikennettä maanpäällisiltä kaduilta.

Suunnitelmassa on esitetty hyvä kartta kokoontumispaikoista, oleskelun tihentymistä. Helsingin keskustan ongelma on, ettei siellä ole riittävästi ihmisiä. Kokoontumispaikkoja on liian paljon tälle ihmismäärälle muodostaakseen elävää kaupunkikeskustaa. Tässä tilanteessa ei pitäisi yrittää kehittää lisää kävelyalueita, vaan parantaa ja tiivistää olemassa olevia tutuiksi tulleita kohteita. Myös vuodenajat tulisi ottaa huomioon. Kesä Helsingissä on eri asia kuin sydäntalvi. Kattamalla joitakin alueita voitaisiin luoda ympärivuotisia kävelyalueita. Tällainen voisi olla Keskuskatu. Myös nykyinen varsinainen kävelykeskusta tulisi saada jalankulkijoille ja lisätä niiden viihtyvyyttä vihreällä. Tällä hetkellä kaikki poikittaiskadut ja Aleksanterinkatu ovat pitkin päivää huoltoajoneuvojen täyttämiä. Sama koskee Iso-Roobertinkatua. Katutilaa tuli osata jakaa myös lyhytaikaisesti ilman, että tehdään rakenteellisia muutoksia, joiden tuloksena osa katutilasta on suuren osa vuodesta hyödyntämättä ketään. Esimerkki tästä on Erottajankadun kesäkatuviritelmä. Tärkeitä asiointipaikkoja poistettiin tarpeettomasti. Hyvä esimerkki oli takavuosien Pohjois-Espan ravintolakatu.

Huolto- ja jakeluliikenteen sujuminen on keskustan elinvoimalle tärkeää. Suunnitelmassa on tälle annettu paljon huomiota. Suunnittelua tulisi jatkaa yhdessä elinkeinoelämän ja keskustan toimijoiden kanssa. Sujuvan huoltoliikenteen lisäksi tavoitteena tulisi olla jalankulkualueiden, kävelykatujen ja jalkakäytävien viihtyisyyden turvaaminen. Tällä hetkellä tilanne ei tältä osin ole keskustassa tyydyttävä.

Varsinainen suunnitelmaraportti esittelee hyvin erikseen eri liikennemuotojen verkot. Suunnitelman arviointia vaikeuttaa kuitenkin tekstin sekaan laitetut jatkosuunnittelutarpeet, jotka osin ovat ristiriitaisia varsinaisen suunnitelman kanssa. Mm. kohdassa 4.1 s.20 mainitaan tarpeelliseksi selvittää Pohjois-Esplanadin ja Etelärannan muuttamista kävelykaduiksi. Tämä on vastoin suunnitelmassa esitettyä ja myös vastoin Makasiinirannan liikennesuunnitelmaa. Eteläranta ja yhteys kauppatorin kautta Pohjoisrantaan on tärkeä yhteys Etelä-Helsingistä itäsuuntaan. Sen merkitys on tavallaan osoitettu myös suunnitelmassa, kun siellä mainitaan kokoojakadun tarpeellisuus Telakkakadulta Pohjoisrantaan. Yhteyden merkitys lisääntyy vielä Hernesaaren mahdollisesti rakentuessa. Samoin Olympiaterminaalin satamaliikenne vaatii vielä vuosia yhteyden Etelärannan kautta, jotta liikenne ei ohjaudu pienemmille kaduille.

 Positiivista suunnitelmassa on myös polkupyöräverkon esittäminen. Kaikille kaduille ei pidä yrittää sovittaa toimivaa polkupyöräverkkoa, vaan se voi olla harvempi. Tähän viittasimme jo Kaivokadun kohdalla. Tärkeää on, että toteutettava verkko on korkealaatuinen ja hyvin merkitty. Tästä on paljon hyviä esimerkkejä verrokkikaupungeissa, esim. Nizzassa ja Vancouverissa. Näissä suosituimmilla jalankulkualueilla ei pyöräilyä ole sallittu. Suunnittelua vaivaa myös sellainen harha, että polkupyöräily voisi olla pääliikennemuoto läpi vuoden. Talvipäivänä voi kävellä Bulevardin läpi ilman, että kumpaankaan suuntaan tulee ainuttakaan pyörää, vaikka kadulla on pyörätiet. Sen sijaan toukokuun lämpimät säät lisäävät polkupyöräilyn käyttöä merkittävästi. Pyöräilykausi kestää noin 4 kuukautta ja sen ulkopuolella on voitava käyttää katuverkkoa sujuvasti autoliikenteellä.

Joukkoliikenteen yhteyksiä Etelä-Helsingissä on viime vuosina heikennetty. Yhteyksiä Tehtaankadun eteläpuolelle on vähennetty. Suunnitelma esittää nyt Laivurinkadun bussilinjojen korvaamista ratikalla, joka jää Tehtaankadun tasolle. Tämän jälkeen ainoastaan ratikka 6 tulee Tehtaankadun eteläpuolelle. Aluella asuu paljon vanhoja ihmisiä, joille pysäkin läheisyys on tärkeää. Vaikka nykyiset 20 ja 30 linjat ovat tuoneet palvelutasoa aivan eteläiseen kaupunginosaan, on niiden toteutuksessa ollut parantamisen varaa. Massiiviset bussit latausasemineen eivät sovi asuntokadun mittakaavaan. Toivoisimme, että niiden poistuttua eteläisimpään osaa saadaan joukkoliikennepalvelua pienemmässä mittakaavassa.

Fredrikinkadulle ollaan sijoittamassa lisää ratikkaliikennettä. Katu tulee säilyttää myös autoliikenteellä. Fredrikinkatu on tärkeä ostoskatu, jolla myös asiointipysäköinti on tärkeää sekä myös yhteytenä etelän ja Töölön välillä. Bulevardi toimii nykyisellään hyvin sekakatuna, myös ratikkaliikenteen kannalta. Vehreä katu on eurooppalaisine tunnelmineen keskustan viihtyisimpiä katuja kaikin puolin.

Lopuksi toteamme, että suunnitelmassa on käsitelty tasapuolisesti kaikkia liikennemuotoja, mikä antaa mahdollisuuden arvioida näin toteutuvaa kokonaisuutta. Toivoisimme, että myös lopputulos noudattaa tasapuolisesti kaikkia asukkaiden ja asiakkaiden tarpeita. Autoliikenteen sähköistyminen poistaa monia kestävään liikenteeseen aiemmin liittyviä ongelmia. Keskustan täytyy toimia kaikkina vuodenaikoina, mikä Suomen olosuhteissa tuo aivan oman haasteensa. Tärkeää on ennustettavuus ja kuuleminen niin että myös ymmärretään, mitä kuullaan, niin asukkaille kuin liikkeenharjoittajille.

Helsinki 9.6.2024

Eteläiset kaupunginosa ry-Södra stadsdelarna rf

Pro Hietalahti ry

Pro Hietalahti ry ja Eteläiset Kaupunginosat ry kiittävät mahdollisuudesta lausua Hietalahden asemakaavaluonnoksesta.

Pro Hietalahti ry ja Eteläiset Kaupunginosat ry vaativat, että Hietalahden alueen
asemakaavaluonnoksen valmistelu tulee lopettaa paikkaan sopimattomana ja yleiskaavan vastaisena, koska Hietalahdenaltaan täytöstä ja Hietalahdenrantaan esitetystä rakentamisesta ei ole luovuttu edellisen kaavaluonnoksen saamasta laajasta kritiikistä huolimatta.

Luonnoksen ehdottama rakentaminen tulee kaupungille kohtuuttoman kalliiksi. Projektiin sisältyy sekä taloudellisia että ympäristöriskejä. Rakentaminen loukkaa myös alueen olemassa olevia suojelupäätöksiä.

Asemakaavaehdotuksessa myönteistä on rannan autokadusta luopuminen sekä Hietalahdentorin alle rakennettavasta pysäköintihallista luopuminen. Ehdotus kevyen liikenteen väylästä rantareitille on hyväksyttävissä, mutta reitin kustannusten tulee olla kohtuulliset ja veneliikenteen pääsyn Hietalahden altaalle tulee säilyä.

Alueen muuttamisesta osaksi liikekeskustaa

”Korkean profiilin yrityskeskittymä kivijalkapalveluineen”, ”Tavoitteena on laajentaa liikekeskustaa”

Hietalahdenranta on kehittynyt vuosisatojen kuluessa kauppasatamasta ja teollisesta rannasta yhä enemmän asuinalueeksi. Kaksi rannassa olevaa toimitilarakennusta on muutettu ja ollaan muuttamassa asunnoiksi. Telakkarannan korttelissa pääosa uudesta kerrosalasta on asuintilaa. Hietalahdenranta ei ole toimistorakentamisen kannalta keskeisellä työssäkäyntipaikalla. Helsingin keskustassa, jopa ydinkeskustassa, on runsaasti vapaana laadukasta toimitilaa ja lisää on rakenteilla. Toimitilaa on vapautumassa mm. valtion virastoilta, jotka vähentävät ydinkeskustassa työtilojaan etätyön seurauksena. Esimerkiksi ympäristöministeriö on luopumassa tiloistaan ja muuttaa työ- ja
elinkeinoministeriön tiloihin. Kolmen suuren toimitilarakennuksen rakentaminen Hietalahdenrantaan on taloudellinen riski sekä kunnalle että sijoittajille.

Uudisrakentamisen määräksi arvioidaan 39 500 k-m2. Rakennusten määrä ja koko on kasvanut koko ajan.

Kauppalehti listasi netissä 7.5.2024, että pelkästään kantakaupungin alueella on tyhjänä yli tuhannen neliön kokoisia vuokrattavia toimitiloja yli 40 000 neliötä. Pienemmän kokoisia tiloja on runsaasti lisää ja laajemmalla alueella on lisää. Luvuissa ei ole vielä mukana myytävänä olevia tiloja. Helsingin toimitilahaussa on nyt vapaana 307 kohdetta ja yli 1000 m2 toimitiloja on vapaana 77 kpl eli yli 77 000 m2. Mitään puutetta vapaasta toimitilasta ei ole. Tulevina vuosina siirrytään yhä enemmän virtuaalitoimistoihin ja etätyö lisääntyy.

Hietalahden torin laidalla sijaitsevan nyt tyhjillään olevan Metropolian entisen suojellun
päärakennuksen saaminen uuteen käyttöön olisi tärkeää turhan ympäristöä rasittavan
uudisrakentamisen välttämiseksi.

Helsinki on kaavoittanut rohkeasti lisää liiketilaa suuriin lähikeskuksiin Pasilaan ja Kalasatamaan. Sen seurauksena useat liikeyritykset ovat jättäneet kalliit ydinkeskustan tilat tyhjiksi. Keskustan ajoneuvoliikenteen ja pysäköinnin rajoittaminen ohjaa asiakkaita ostoskeskuksiin, joissa on ilmainen pysäköinti. Hietalahdenranta ei tarjoa asiakkaille pysäköintipaikkoja. Liikekeskustan laajentamisen kannalta Hietalahdenranta on liian kaukana ydinkeskustasta eikä sinne kannata tulla autolla. Helsingin kaupungin tietopalvelun kartoissa ydinkeskus (Central Business District, CBD) ei ulotu Bulevardilla Vanhaa kirkkopuistoa pidemmälle. Tieto perustuu tilojen vuokra- ja hintatasoon. Telakkarannan ja Hietalahdenrannan uusissa ja vanhoissa liike- ja ravintolatiloissa vaihtuu yrittäjä jatkuvasti. Kivijalkaan suunniteltujen uusien yritystilojen kannattavuus tulee olemaan heikkoa.

Samaan aikaan kaupunki on helpottamassa ydinkeskustan toimistotilojen muuttamista asunnoiksi. Hietalahdessa toimitiloja on jo nyt muutettu asunnoiksi, joten tämäkään ei tue uusien toimitilojen rakentamista Hietalahteen. Epäilemme, ettei keskustan toimistotilojen ylitarjonnan takia suunnitelluille rakennuksille ole edes riittävää kysyntää toimistorakennuksina, jolloin kaavan vahvistamisen jälkeen ne pyrittäisiin muuttamaan kallishintaisiksi mrenrantasijainnilla markkinoitaviksi asuinrakennuksiksi.

Alueen rakentamiskorkeudesta

”noudattaen alueelle tyypillisiä rakentamiskorkeuksia”

Helsinki on noudattanut periaatetta, että rantaa kohden rakentamisen tehokkuutta vähennetään. Nyt ehdotetaan rantaan 9 kerroksisten rakennusten rakentamista. Yhdeksän ei ole vallitseva korkeus Hietalahdenrannassa. Suunnitteilla olevalla asemakaavalla on tarkoitus korvata vuonna 1997 vahvistettu asemakaava, joka sallii vain yksikerroksisen huolto- ja ravintolarakennuksen rannassa. Hietalahdenranta 3 asemakaavan kohdalla ei sallittu 6 kerrosta korkeampaa rakennusta, jotta taaempana sijaitsevaa asuinrakennusta ei pimennettäisi kokonaan. Myös Telakkarannan vielä osittain rakenteilla oleva asuinalue on suunniteltu siten, että länteen, merenlahden suuntaan rakennukset mataloituvat ja viimeinen talo on 4 kerrosta korkea.

Alueen ulkotilojen kehittämisestä

Kehitetään ”alueen julkisia ulkotiloja” ja ”merenrantaa laadukkaana kävely-ympäristönä” ja ”jatkuva pyöräily- ja kävelyreitti”.

Hietalahdenrannan ulkotiloille ehdotettu lisärakentaminen on tuhoisaa. Ranta täyttyy ylikorkeilla toimistoilla korvaten matalan huolto- ja ravintolarakennuksen ja täyttäen merenlahtea kapeaksi kanavaksi. Uudet talot vievät kaiken merinäköalan rannassa. Suojellun Hietalahdentorin merinäköala supistuu kapeaksi akseliksi uusien talojen väliin. Merenrantaan suunniteltu kevyen liikenteen väylä on nykyisen olemassa olevan kaavan mukainen. Uusi kevyeen liikenteen linjaus lopettaisi kuitenkin veneilyn satama-altaassa. Venesatama on tärkeä lahden elävöittäjä, joka palvelee myös turistiveneitä. Satamaa ei voi käyttää, jos merenlahteen rakennetaan ylikulkureitti.

Haluamme säilyttää sataman elävänä, myös veneilijöille. Pro Hietalahti esittää, että reitti rakennetaan automatisoimalla olemassa oleva toimiva kääntösilta. Kääntösilta toimisi samalla muun muassa turistinähtävyytenä ja mahdollistaisi samalla rannan liikkeiden toimintaedellytyksiä alueella.

Rakentamisen vaikutukset “ihmisten elinoloihin, elinympäristöön” sekä
“virkistykseen ja kävely-ympäristön laatuun”

Yllä mainitut vaikutukset voidaan merkata suurelta osin jo arvioiduiksi. Asukkaat ovat ilmaisseet kantansa selvästi ainakin kahteen kertaan. Helsingin Kerro kantasi -sivustoille ei ole koskaan tullut niin paljon kaavasuunnittelun vastustusta kuin Hietalahdenrantaa koskevassa suunnittelussa. Hietalahden ideasuunnitelmat ovat olleet asukkaiden arvioitavana: 27.8 – 20.9.2020 ja 17.3 – 18.4.2021. Ensimmäisellä kerralla saatiin 937 vastausta, joista ”valtaosassa vastustettiin hanketta ylipäänsä tai joitakin sen keskeistä osaa”. (Helsingin kooste 25.4.20, Sinikka Lahti) Toisella kerralla kannanottoja saatiin lähes 2000 kpl, joista 224 kpl poistettiin ei hyväksyttyinä. Jäljelle jääneistä 90 % vastusti ehdotettua suunnitelmaa. (GSP Group Oy:n yhteenveto) Tulos on hyvin selvä. Tästä
huolimatta suunnittelua on jatkettu ja lautakunnalle esiteltiin varaukselle vielä kahden vuoden lisäaika.

Kaupunginhallitus on päättänyt 11.3.2019, että kantakaupungin eteläistä rantareittiä ja -alueita kehitetään yhtenäiseksi kokonaisuudeksi virkistyskäyttöön. (Helsingin merellinen strategia 2030, Helsingin kaupunginkanslia, elinkeino-osasto 2019). Kokoomuksen valtuustoaloitteella 28.2.2024 haluttiin näiden tavoitteiden muuttuvan todellisuudeksi. Punavuoren rannan kohdalla tämä tavoite tulisi kiireesti toteuttaa.

Rakentamisen vaikutukset “kaupunkikuvaan, maisemaan ja kulttuuriperintöön”

Hietalahden kehittämisvaraus kattaa alueen, jonka ominaispiirteet periytyvät 1800-luvulta. Bulevardi ja Hietalahdentori kuuluvat valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY) sekä Helsingin yleisten alueiden arvoympäristöihin, ja niiden tunnusomaiset piirteet ovat säilyneet entisellään jo yli 200 vuoden ajan Helsingin vanhimmista asemakaavoista alkaen. Alueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi piirteiksi on todettu Hietalahdentorin asema puistokadun päätepisteenä meren rannalla, avoin rantaviiva sekä avoimet näkymät meren suuntaan sekä Bulevardia pitkin että Hietalahdentorilta etelään. Alueella on useita suojeltuja rakennuksia, tori sekä
vanha kuivatelakka-allas. Ranta on Bulevardin ja torin valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen, RKY-alueen, jatkoa. Hietalahden altaan osittainen täyttö ja toimistorakentaminen esitetyssä laajuudessa merkitsisivät näiden kulttuurihistoriallisten arvojen merkittävää heikkenemistä.

Historialliseen kaupunkimaisemaan sopii huonosti rannan raskas lisärakentaminen ja meren täyttäminen. Hietalahden täyttöä ovat asiakirjojen mukaan vastustaneet kaupunginmuseo, museovirasto ja ELY-keskus.Täydennysrakentamista ei ole sovitettu alueen kaupunkikuvaan, vaan päinvastoin ehdotettu yli 1,5 kertaa eduskuntatalon suuruinen rakennusmassa loisi korkean esteen meren ja torin välille. Bulevardin näkymäakseli merelle ei säilyisi avoimena. Suunnittelussa ei ole otettu huomioon historiallista ja kaupunkikuvallisesti arvokasta aluetta. Asemakaavaluonnos on
kaupunkimuseon ja museoviraston aiempien lausuntojen vastainen.

Hietalahden merialue on osa Suomenlinnan suojavyöhykettä. Suomenlinna on liitetty vuonna 1991 Unescon maailmanperintöluetteloon. Vyöhyke ulottuu Hietalahdessa aina laiturialueen reunaan asti. Selvitysalue ympäristöineen kuuluu kokonaisuudessaan Helsingin maakunnallisesti arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin, ollen osa Helsingin empire-keskusta ja kivikaupunki-kokonaisuutta. Maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt selvitettiin Uudenmaan liiton toimesta vuonna 2012 osana maakuntakaavatyötä. Rajausta ei ole erikseen merkitty kartalle.

Selvitysalue on siis osa edellämainittuja Suomenlinnan Unescon maailmanperintökohteen ja Helsingin empire-keskustan ja kivikaupungin kokonaisuutta sijaiten niiden välissä. Hietalahden suunnitelmat loukkaavat näitä olemassa olevia suojelupäätöksiä. Hietalahdenrannasta on myös tehty rakennusperintölain mukainen suojeluesitys. Asukkaat haluavat, että pidetty, historiallinen ranta suojellaan. Alueelle on esitetty myös vaarantamispäätöstä.

Hietalahden rantaan on varattu laituritilaa vanhoille höyry- ja perinnelaivoille sekä telakkaa palveleville hinaajille. Hietalahden eteläisessä pohjukassa sijaitsee vuonna 1868 käyttöön vihitty ja asemakaavalla suojeltu kuivatelakka-allas, jota ollaan kunnostamassa. Pohjoisessa pohjukassa on suosittu pienvenesatama. Nämä ovat osa rakastettua merellistä Helsinkiä.

Rakentamisen vaikutukset ”liikenteeseen ja pysäköintiin”

Kaupunginhallituksen elinkeinojaos päätti (4/15.05.2023), että Hietalahden ”jatkosuunnittelussa on kiinnitettävä huomiota erityisesti alueen liikennejärjestelyihin. Suunnitelmia alueen tuleviksi liikennejärjestelyiksi on syytä tarkentaa niin, että ranta-alue jää paremmin käytettäväksi kävelyyn ja oleskeluun. Samalla on varmennettava Etelä-Helsingin ja Helsingin telakan riittävät liikenneyhteydet”.

Lisärakentamisen vaikutuksia liikenteeseen ei ole toistaiseksi ollenkaan otettu huomioon, vaikka korkein hallinto-oikeus antoi kaupungille asiasta selvää palautetta hylätessään Hernesaaren asemakaavan 19.5.2022 (KHO vuosikirjapäätös 2022:56). KHO edellyttää, että kaupunki suunnittelullaan eliminoi etukäteen kohtuuttomat ruuhkatilanteet. Kaupunki on Telakkakadun ja Hietalahdenrannan uudistamisessa vähentänyt katujen välityskykyä. Hernesaaren liikenteestä ennustetaan 2/3 osaa ohjautuvan länteen Telakkakadun ja Hietalahdenrannan suuntaan. Hietalahdenrannan lisärakentaminen lisää liikennettä, jolle ei ole enää katuverkossa tilaa. Tässä tilanteessa Bulevardia ei voi sulkea ajoneuvoliikenteeltä eikä Hietalahden katuverkon kapasiteettia enää vähentää.

Etelä-Helsingin merellisiä liikenneyhteyksiä ei ole varmistettu. Hietalahdenaltaan täyttämisellä poissuljetaan allas purjeveneiltä ja isoimmilta huviveneiltä. Samalla poissuljetaan liikenneyhteyksien rakentaminen vuoroveneillä lähisaariin.

Mereen rakennetussa korttelissa ei ehkä ole ”vedenalaista” pysäköintihallia ja torin pysäköintipaikkojen mahdollinen poistaminen lisäisi liikennevaikeuksia alueella. Hietalahden Nesteen huoltamon poistaminen lisää turhaa liikennettä kauempana sijaitseviin tankkauspisteisiin.

Rakentamisen vaikutukset ”alueen yrityksiin”

Hietalahdessa sijaitseva Helsinki Shipyard Oy jatkaa yli 150 vuotta vanhaa telakkaperinnettä Helsingissä. Telakan toiminta tarvitsee suojavyöhykkeen, jota ei voi vaarantaa ilman että samalla haitataan juuri omistajaa vaihtaneen telakan toimintaa. Laivakoko on jatkuvasti kasvamassa. Suojavyöhyke on jo nyt äärirajoilla laivojen siirtelyn kannalta. Vyöhykettä tulisi kasvattaa ja varautua tuleviin laivakokoihin. Jos laiva ei mahdu liikkumaan lahdella, laivatilaukset menevät muualle.

Hietalahden Nesteen huoltamo ja ravintolarakennus on tarkoitus purkaa uusien rakennusten tieltä. Huoltamo toimii tärkeänä taukotilana kuljetusliikenteelle, jolla ei ole enää Helsingissä montaa paikkaa, jonne mahtuu pysähtymään isolla ajoneuvolla. Huoltoasemia on jo nyt Helsingissä liian harvassa. Siitä seuraa lisää turhaa liikennettä.

Rannan lisärakentaminen poistaa myös suosittujen rantaravintoloiden ja ravintolalaivojen
laituripaikkoja. Ranta yksipuolistuu eivätkä yritysten toimintaedellytykset parane.

Rakentamisen vaikutukset ”ilmastopäästöihin sekä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja tulvasuojaukseen”

Suunnitellun suuren rakennusmassan 39 500 k-m2 päästövaikutus tulee selvittää. Katualueen ilmantutkimustietoja esitettiin Telakkarannan asemakaavan valitusvaiheessa. Katuilman saastetiedot ylittyivät asumisen kannalta. Siitä huolimatta Telakkarannan asuintalot sijoitettiin kiinni kadun reunaan. Samaten Mallaskadun talot ja niiden parvekkeet sijaitsevat aivan kiinni kadussa. Hietalahdenrannan liikennemäärät ja saastemäärät ovat tehdystä selvityksestä lisääntyneet. Kadun kaventaminen, ylikorkeat Telakkarannan talot ja suunnitteilla olevat toimitilarakennukset lisäävät kadun kuilumaisuutta, melua ja haittaavat ilman vaihtumista.

Vanhan ratapenkereen päälle sijoitettavaa kevyen liikenteen reittiä on perusteltu mm. tulvamuurin rakentamisella. Tulvasuojaus voidaan rakentaa siten, ettei veneliikennettä satama-altaassa estetä. Sitä ennen tulee historiallisen rannan vanhoja pengerryksiä vahvistaa ja suojata luhistumiselta. Helsinki on selvittänyt asiaa meriarkeologian hengessä. Työtä tulee jatkaa ja säilyttää kaunis alkuperäinen rantaviiva.

Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset tulee arvioida

Asemakaavaluonnoksen toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia. Alustavien tietojen mukaan noin 70-80 miljoonaa euroa. Hietalahden erityisten varausehtojen mukaan (20.3.2020) niitä ei pitänyt syntyä lainkaan. Em. alustava arvio on tänä päivänä alimitoitettu perustuen pääosin vuoden 2021 tietoihin.

Esimerkiksi ruoppausten kustannukseksi on arvioitu 1,8 milj. euroa, vaikka kaupungin tilaama Sedimenttitutkimusraportti (ENV2025 17.09.2021) päätyy summaan 3 332 000 euroa ja Ympäristötekninen tutkimusraportti (ENV2205 22.09.2021, ”Hietalahdentori sekä ranta- ja laiturialueet”) päätyy summaan 1 172 000 euroa. Tästä muodostuu kokonaiskustannusarvioksi 4,5 milj. euroa. Tätä korottaa vielä rakennuskustannusindeksin nousu (vuosina 2021-2024, 7,4 %) aina työn aloittamiseen asti, jolloin todellinen kustannusarvio saattaa olla lähes 6 miljoonaa euroa ilman arvonlisäveroa.

Sedimentin käsittelystä voi raporttien mukaan aiheutua myös odottamattomia kustannuksia. Pohjalietteessä makaavat laivateollisuuden vanhat myrkyt voidaan joutua käsittelemään. Ruoppaus ja haitta-aineiden käsittelykustannukset ovat arvaamattomia.

Vuoden 2025 alusta voimaan astuva rakennuslain uudistus (38 § – 39 §) lisää merkittävästi
rakennuskustannuksia. Tästä ei ole arviota selostuksessa.

OAS aineistossa on muitakin projektin kokonaiskustannuksiin vaikuttavia puutteita. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota siihen, että ehdotus sisältää perusteettomia arvioita kustannuksista eikä se ole kokonaistaloudellisesti kestävällä pohjalla. Taloudellinen kokonaisnäkemys puuttuu.

Helsingin yleiskaava 2016 ei salli lahden täyttämistä

Asemakaavaluonnos on vuoden 2016 yleiskaavan vastainen. Yleiskaava antaa kantakaupungin alueella monipuolisen mahdollisuuden rakentaa ”sekoittunutta kaupunkirakennetta”, mutta se ei anna oikeutta rakentaa mereen, Hietalahteen. Yleiskaavan mukaan ”Meritäytöt kohdistuvat haitallisella tavalla Helsingin edustan maisemallisesti ja kulttuurisesti merkittävään ympäristöön kantakaupungin
edustalla”. Hietalahdenrannan kohdalla on tarkoitus suunnitella ”rannat julkisina” ja kehittää ”kävely- ja pyöräilyolosuhteita” rannan suuntaisesti sekä ”vesiliikenteen yhteyspistettä”. Yleiskaavamerkintöjen mukaan Hietalahdenrannan ainoa iso toimitila-alue on telakan alue. Lisäksi yleiskaava mainitsee, että ”keskustan historiallista kaupunkitilat aluetta kehitetään kerrostuneen kulttuuriympäristön lähtökohdista”.

Hietalahden taloyhtiöt ovat yhteistyössä kirjelmöineet elinkeinojaostolle .

Viite              Kaupunkiympäristölautakunnan päätös 7.3.2023, esityslistan asia no 7,

Hietalahdenrannan varauksen jatkaminen HGR Property Partners Oy:lle

Perehdyttyämme kaupunkiympäristölautakunnan päätökseen Hietalahdenrannan varauksen jatkamisesta esitämme varauksen hylkäämistä ja toteamme kohteliaimmin seuraavaa:

Päätöksen asiakirjoihin liitetyt Hietalahden erityiset varausehdot

Varausehtojen perusteluihin ei ole liitetty kaupunkiympäristölautakunnan toimeksiannosta laadittua ulkopuolisen konsultin arviota varatun alueen rakentamista koskevista kokonaiskustannuksista eikä myöskään tätä arviota käsitelleen virkamiestyöryhmän muistiota. Kustannuslaskelmaa on käsitelty kaupunginkanslian aluerakentamisyksikön johtoryhmän kokouksessa 6.10.2022.

Tästä huolimatta varausehdot rakentuvat mainitun kustannusarvion varaan. Kokonaiskustannus oli arvion laatimishetkellä 26.9.2022 84 223 577 euroa. Luvussa ei ole huomioitu rakennuskustannusindeksin eikä inflaation vaikutusta. Lisäksi arviosta puuttuvat olennaiset laskentaperusteet, joka vähentää arvion luotettavuutta olennaisesti. Johtopäätöksenä toteamme, ettei laadittua arviota voida pitää todellisen kustannusarvion pohjana. Tämä vaarantaa lautakunnan esittämien varausehtojen taloudellisen ja oikeudellisen perustan.

Varausehdot rakentuvat hyvin erikoiseen asetelmaan, varsinkin ehtojen 10-12 osalta. Kohdassa 10 ”varaajalle varataan alustavasti mahdollisuus toteuttaa noin 15 000-20 000 k-m2:n osuus uudesta toimitilarakennusoikeudesta. Kaupunki päättää lopun rakennusoikeuden varaamisesta myöhemmin erikseen.” Näin ollen ei tiedetä, kuinka paljon rakennusoikeutta tullaan loppujen lopuksi myöntämään eikä mille taholle sitä myönnetään eikä myöskään sen vaikutuksia kokonaiskustannuksiin.

Tämän lisäksi varausehtojen kohdassa 12 todetaan mm., että kaupunki luovuttaa tontit markkinahintaan ja että ”toimitilarakennusoikeuden tavoitehintana pidetään vähintään 1 700 €/k-m2”. Markkinahinta on tällä hetkellä 550-650 €/k-m2, joka ei riitä kattamaan kaupungin kuluja. Kaupunki ei tule saamaan asettamaansa vähimmäishintaa. Tavoitteellinen vähimmäishinta jää toteutumatta lopullisten rakennuskustannusten selvittyä. Varauksen toteutuminen ilman huomattavaa veronmaksajien panostusta on epärealistista varsinkin, kun toimitiloista on ylitarjontaa ja hinnat ovat jopa laskeneet. Varausehdoissa pitää määrittää ehdoton vähimmäishinta ilman tavoitteellisuutta, jotta vältytään veronmaksajiin kohdistuvasta todella mittavasta kustannuspaineesta. Varausehtojen tulee olla julkisia ja aukottomia eikä niitä saa altistaa tulkinnoille, joiden maksumieheksi päätyy veronmaksaja.

Johtopäätöksenä yllä olevasta toteamme seuraavaa ja esitämme kysymyksen:

Miksi kaupunki edelleen panostaisi hankkeeseen, joka jo nyt teetettyjen selvityksien perusteella on selkeästi kannattamaton?

Hankkeen kustannusarvion perusta on kestämätön sekä kaupungin että varauksensaajan näkökulmasta. Hankkeen todelliset kustannukset kaupungille ovat todennäköisesti yli 100 milj. €. Kaupungin varausehdoissa antama rakennusoikeuden hinta on epärealistinen, koska se on asetettu vastaamaan puutteellisilla tiedoilla arvioitua 85 milj. €:n investointia. Kaupungin kannalta hankkeen tulee olla perusteltu myös taloudellisesti. Tontinluovutustulojen (verotuloineen) ja hankkeen toteuttamiseksi vaadittavien investointien tulee olla tasapainossa.

Varauksensaaja on tietoinen, etteivät hankkeen edellyttämät kaupungin investoinnit sisälly tällä hetkellä kaupungin investointisuunnitelmaan ja että kaupunki päättää investointien rahoittamisesta vapaan harkintansa mukaan erikseen.

Jo nyt kaupungin asettama tavoitehinta 1 700 €/k-m2 on lähes kolme kertaa yli markkinahinnan (550-650 €/k-m2). Lisäksi tulee ottaa huomioon varausehtojen mukaiset varaajan vastuulle osoitetut lisäselvitysvelvoitteet ja erityisesti hankkeen varmasti haasteelliset rakentamisolosuhteet (rantarakentaminen osin saastuneelle täyttöalueelle, osittain mereen ja kaupungin infran uusiminen/siirtäminen jne.). Hanke ei tule täyttämään varauksensaajan investointiedellytyksiä eikä ylihintaiselle hankkeelle löydy helposti vuokralaista. Suunnittelun reunaehdoiksi ehdotettu 40 000 k-m2 muuttaa rannan tyhjäksi toimistokolossiksi. Hanke vastaa laajuudeltaan Varman pääkonttorialuetta Salmisaaressa.

Varaus tulee hylätä toteuttamiskelvottomana.

Helsinki 15.03.2023

Asunto Oy Helsingin Bulevardin Sonaatti, Hietalahdenranta 5c, 00120 Helsinki

Asunto Oy Helsingin Bulevardin Serenadi, Bulevardi 52, 00120 Helsinki

Asunto Oy Helsingin Bulevardin Aaria, Bulevardi 48, 00120 Helsinki

Asunto Oy Helsingin Hietalahden Helmi, Hietalahdenranta 3, 00150 Helsinki

Asunto Oy Hietalahdenranta 15, Hietalahdenranta 15, 00180 Helsinki

Asunto Oy Telakka, Punavuorenkatu 22, 00150 Helsinki

Asunto Oy Hietalahden puistikko, Punavuorenkatu 23, 00150 Helsinki

Jakelu            Helsingin kaupunginhallituksen elinkeinojaoston jäsenet ja varajäsenet

Tilaisuuden jälkeen järjestetään Pro Hietalahti ry:n vuosikokous.

Ilmoittaudu mukaan tilaisuuteen: https://link.webropolsurveys.com/EP/1282742FDF4F1BE0

Hietalahden suunnittelu nytkähti eteenpäin.

Kaupunkiympäristölautakunnassa (KYMP) on käsittelyssä esitys elinkeinojaostolle Hietalahden kehittämisvarauksen jatkamisesta vuoden 2024 loppuun asti. Kaupunkiympäristölautakunta jätti asian pöydälle kokouksessaan 28.helmikuuta ja asian käsittelyä jatketaan KYMP-lautakunnan kokouksessa 7. maaliskuuta.

Pro Hietalahti on vedonnut asiassa päättäjiin, jotta Hietalahden kehittämisvarausta ei jatkettaisi. Jäämme odottamaan lautakunnan ratkaisua.

Alustavan tiedon mukaan asia tulisi käsittelyyn elinkeinojaostossa 14.maaliskuuta.

Liitteenä on Hietalahden suunnittelusta tehty päivitetty esitys. Varaus-aluetta on tarkennettu. Esimerkiksi meren täyttöä olisi alkuperäisestä suunnitelmasta tarkoitus lisätä. Katso kartan sivu 2.

Muistattehan yhdistyksemme julkaiseman vetoomuksen https://www.adressit.com/pelastetaan_historiallinen_hietalahti

Allekirjoittajia on jo lähes 1000! Lisää kuitenkin tarvitaan, joten jaathan vetoomusta myös omissa sosiaalisen median kanavissasi.

Ryhmä Hietalahden asukkaita teetti oman ehdotuksensa Hietalahdenrannan alueen kehittämiseen.

Kannanotto on jätetty Helsingin kaupungille 2.9.2021.

Pro Hietalahti ry ja Punavuoriseura ry vastustavat Hietalahteen suunniteltua massiivista toimistorakentamista sekä uutta liikennelinjausta ns. vanhaa maalaituria pitkin.

Osin ahtaalle rantatontille, osin merialtaasta lohkottavalle täyttömaalle suunnitellun uudisrakentamisen kokoa kuvaa sen 35.000 kerrosneliömetrin vertautuminen Eduskuntataloon, jonka kerrosala on eduskunnan tietopalvelun mukaan 23.984 neliömetriä.

Koska mittava rakentaminen pilaisi  Hietalahden ainutlaatuisen ranta- ja telakkamiljöön, alueen kehittämistä ei pidä jatkaa esitetyn suunnitelman pohjalta. Suunnitelmassa ei esimerkiksi ole ollenkaan huomioitu ilmansuuntia ja valoa. Hietalahden allas jäisi  suunniteltujen korkeiden rakennusten pohjois-luoteispuolelle eli siihen suuntaan, joka on muutenkin pimeä. Hietalahden kohdalla typistetty allas olisi suurimman osan ajasta rakennusten varjossa.

HGR Property Partners Oy on esittänyt tavoitteekseen profiloida alue pääkonttorialueeksi. Kuitenkin megatrendinä on toimistotilan kysynnän väheneminen mm. etätyön lisääntymisen takia. Kuvaavasti lukuisen suurten yritysten pääkonttorikiinteistöjen käyttötarkoitus  eteläisessä kantakaupungissa on 2010-luvulla muuttunut etupäässä hotelleiksi kuten entiset Teboilin, Kemikaaliviraston ja Työturvallisuuskeskuksen rakennukset Bulevardin varrella. Sama kehitys jatkuu, sillä käynnissä on useitakin suurten toimistorakennusten muuntamisia hotelleiksi Etelä-Helsingissä, siksikään Hietalahden alueelle ei tarvita uutta toimistotilaa.

Suunnitelmassa pääsääntöisesti siirrettäisiin liikenne kulkemaan merenrantaa pitkin nykyisen ravintola Merimakasiinilta Mallaskadun tunnelille ja edelleen jo nyt ahtaalle Uudenmaankadulle. Tästä aiheutuisi kohtuuttomia melu- ja päästöhaittoja niin Mallaskadun  kuin Uudenmaankadun asukkaille.

Merenpäällinen autoliikenne ei ole Helsingin merellisen strategian mukaista. Suunnitelman mukainen autoliikenteen linjaus ja arvioidun 3 000 uuden työpaikan lisäys kasvattaisi alueen jo nytkin vilkasta liikennettä, mitä lisäisi edelleen merkittävästi myös usean vuoden kestävän rakennusvaiheen mittavat kuljetukset.  Suunnitelma on suoraan jo aikoinaan hylätystä Smith−Polvisen -suunnitelmasta.

Autoliikenne merenrannassa katkaisisi samalla myös avarat merelliset näkymät Hietalahden torilta. Suunnitelma ei myöskään rauhoittaisi torin aluetta, koska meren päällä sijaitsevalta ajoradalta autojen aiheuttama melu kantautuisi torille aivan samalla tavalla.

Pro Hietalahti ry ja Punavuoriseura ry katsovat, että kaavoitusprosessi tulee keskeyttää välittömästi, koska uudishanke on jyrkässä ristiriidassa alueen asukkaiden, helsinkiläisten, elinympäristön kanssa.

Pro Hietalahti ry

Taru Reinikainen, puheenjohtaja                                     

Tertta Saarikko, varapuheenjohtaja

Punavuoriseura ry

Tuija Lindholm, puheenjohtaja

Varapuheenjohtajamme Tertta Saarikko haastateltavana Helsingin Uutisissa 9.5.2021.https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4135677